V-käyrän plasmamarkkereihin perustuvassa menetelmässä tutkimuskohteiden työhalut ja -kyvyt voidaan analysoida yksinkertaisella peukalon päästä tai nenästä otettavalla pikatestillä.
Itä-Suomen yliopiston Vetelin toimipisteessä kehitetyssä menetelmässä ihmisverestä on ensimmäistä kertaa onnistuttu erottamaan merkkiaineita, jotka suurella todennäköisyydellä ennustavat työuran pituutta.
Alustavissa kenttäkokeissa Uudenmaan rakuunaprikaatin saapumiserän I/2012 palvelussuhteen kesto pystyttiin ennustamaan vuositasolla 95,3 prosentin tarkkuudella.
Aliveteliläisen yritys- ja erehdyskiihdyttämö Aliveto Oy:n toimitusjohtaja Tauno Sorsa on syystä ylpeä.
”Kolmekymmentäkaksi vuotta on täällä oltu kiihdytyskaistalla. Kiihtynyt on tähän saakka vain päärahoittaja, emeritusapteekkari Jäyhänkoski sekä viikonloppuisin Vetokrouvin ovimies”, Sorsa kertoo ja naukkaa samalla suullisen apteekkarin koivunmahlauutetta luomuvodkalla terästettynä.
Juhlahetkeen kiihdyttämön yläkerran saunakabinetin kelobaarissa osallistuvat keksinnön tehneen start-up -yrityksen, iWork4Cash Oy:n, koko tutkijaryhmä, elinkeinoyliasiamies Rauno Heporinne ja Vetelistä Vientiin -kansainvälistymisohjelman projektivastaava Paula Rinta-Kuikka Koillis-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Vetelin tutkijaryhmä
valloittaa nyt maailman
Veteliä maailmankartalle vievän tutkimusryhmän kaupallinen johtaja Martin Blodhund kuvailee pikaisessa Powerpoint-esityksessään läpimurron mahdollisuuksia maailmanlaajuisiksi.
”OECD-maiden demografinen rakenne on suotuisa. Pääosa kansalaisista on valmiiksi vanhoja ja nuoremmatkin vanhenevat hyvää vauhtia. Sama trendi on nähtävissä myös kehittyvissä talouksissa. Näille markkinoille yhteinen tahtotila on jatkuva tuottavuuden lisääminen ja kansantalouden huoltosuhteen parantaminen tai jotain.”
”Kuten valtionhallinnon ja eläkelaitosten emeritusjohtajat todenneet, parhaiten muutos tapahtuu kansalaisten työuria alusta, keskeltä sekä loppupäästä pidentämällä”, tutkimusryhmän kliinisen testauksen projektivastaava Leenamaija Skyttä jatkaa.
Ryhmäterapeutti Kaisu Riipinen-Granqvist on perehtynyt kestävyysvajeongelmaan opiskelijavaihdossa Myanmarin Kansallisessa yliopistossa.
”Kehittyvissä talouksissa suositut yksinkertaiset ja robustit keinot, kuten ulko-ja palo-ovien lukitseminen sekä tehdasdormitoriot ovat erittäin kulttuurisidonnaisia ja täten vaikeasti siirrettävissä kehittyneisiin talouksiin. Onkin löydettävä uusia keinoja, jotka jossain määrin perustuvat työntekijän omiin uramotivaattoreihin. ”
“Työ sinällään ei riitäkään
elämän sisällöksi”
Tutkimusryhmän freudilaisen työhygienian asiantuntija Kerttuli Vaara kertoo yhtiön tutkimusstrategian kulminoituvan hätkähdyttävään havaintoon: työ sinällään (an sich) ei olekaan kaikille elämän suurin sisältö.
”Uusimpien neurotutkimuksen löydöksien valossa ihmiset suhtautuvat työhön usein nuivasti ja parhaimmillaankin välinpitämättömästi. Kyvykkyys- ja työtehotesteissä huijaaminen onnistuu hyvin ja esimiehet seuraavat nykyisin vain työtyytyväisyystrendejä ja HR-dashboardeja ilman että jalkautuisivat työn keskelle.”
“Verianalyysiä voidaan tulevaisuudessa käyttää laajemmin koko työelinkaaren matkalla, aina rekrytoinnista ensimmäisiin yt-neuvotteluihin ja työsuhteen päättämiseen”, Vaara toteaa.
Hän visioikin, että plasmamarkkeritestit saneeraavat jatkossa työpaikoilta tehokkaasti myös sarjanarisijat, hyökkäysvaunut, sala-ampujat, empatiakaivot, piiloslarvit, pomonvitseillenaurajat ja toimistokuukkelit.
Samalla parannetaan koko kansantalouden tuottavuutta, koska ihmiset eivät istu työajalla tekemässä monivalintatehtäviä eivätkä psykologit tulkitsemassa niiden tuloksia.
”Kun en mä voi tässä nyt teille työtyytyväisyydeksi muuttua”, Vaara kiteyttää veritestien koko potentiaalin.
Teksti: Jalmari Aalto, maakuntakirjeenvaihtaja
Hyvä ihminen,
