Alavetelin yritys- ja erehdyshautomon nanobisneskiihdyttämön poikkitieteellinen innovaatio on puolittanut sairauspoissaolot ja saanut työntekijät jopa lopettamaan someviestittelyn työajalla.
Asiasta kertoi ensimmäisenä hetkeksi paikalleen seisahtunut kiihdytysosaston vs. apulaisjohtaja Manu Kuikka.
“Tuoreimpien havaintojemme valossa voidaan arvioida innovaatiomme parantavan myös työilmapiiriä, jolloin johtamiselta ja esimiestyöltä vapautuva aika voidaan hyödyntää täysimittaisesti sisäisiin palavereihin”, Kuikka kiteyttää.
Keksintö syntyi yhteistyössä
paikallisen halpahallin kanssa
“Kyseessä on nanotekninen ratkaisu, jossa perinteiselle tuotteelle annetaan uusia ominaisuuksia pinnoittamalla se erittäin ohuella molekyylikerroksella ns. harmaata mönjää (Grey Goo). Tässä tapauksessa alustana toimii ammattiopiston autolinjayhteistyöstä tuttu sisätilan hajunpeittäjä eli Wunderbaum”, Kuikka sanoo.
Kuikan mukaan innovaatio syntyi samalla tavalla kuin suuret innovaatiot yleensä: huolimattomuudesta, erehdyksessä tai vahingossa.
“Tässä tapauksessa erheitä ja vahinkoja oli kokonainen ketju”, hän paljastaa.
Yrityskiihdyttämön kanssa samassa kiinteistössä toimiva halpahalli oli pilkkuvirheen vuoksi tilannut autotarvikeosastolleen miljoona Wunderbaumia sadan sijasta. Koska kauppias omistaa koko kiinteistön, oli sovittu että ylimääräiset 990 900 wunderbaumia säilytetään toistaiseksi nanolaboratorion sivuhuoneessa.
“Tavaran siirtovaiheessa oli trukkilasti osunut sivuhuoneen ylähyllyllä olleeseen harmaan mönjän sammioon, joka oli kaatuessaan päällystänyt useita satoja tuotteita. Kauppias oli jakanut läpimönjääntyneet tuotteet henkilökunnalleen ennakkoon joululahjoiksi.”
Vaikutukset olivat olleet radikaaleja. Sairaspoissaolot putosivat puoleen seuraavassa kuussa. Lisäksi myymälän myynti kasvoi ennätyslukemiin ja työntekijät lopettivat oma-aloitteisesti ylimääräiset tupakkatauot sekä Facebookin, Twitterin ja Whatsapin käytön työajalla.
Samat vaikutukset myös kunnantalon
kahvihuoneen vertailuryhmässä
Syy-yhteyttä selvitettiin alustavasti kiihdyttämön spektrianalysaattorilla, jolloin todettiin mönjän ja hajunpeittokemikaalien muodostavan uuden, aiemmin tuntemattoman yhdisteen, josta ilmeisesti vapautuu positiivisia partikkeleita sisäilmaan. Vaikutusta testattiin vertailuryhmällä kunnantalon kahvihuoneessa, jossa työntekijät viettivät suuren osan päivästään, jos sää oli sateinen eikä ollut metsästyskausi.
Tulokset ovat samansuuntaiset kuin halpamyymälän puolella. Työntekijöiden lyhyet sairaspoissaolot vähenivät ja tulostinpaperin kulutus nousi merkittävästi.
“Tulostinpaperin kulutusta voidaan pitää melko luotettavana indikaattorina julkisen hallinnon tuottavuudesta, jos poissuljetaan kysyntäpiikkejä aiheuttavat, omaan ja lasten käyttöön tehdyt tulostukset”, Manu Kuikka arvioi.
Vaikka supermönjäksi ristityn aineen tarkempi kemiallinen ja vaikutusanalyysi on kesken, nähdään materiaalilla lukuisia sovelluskohteita julkishallinnossa. Esimerkiksi kokolattiamatot ja työtuolit voi päällystää sillä, jolloin samalla hoituu julkisia rakennuksia ja rakenteita vaivaava sisäilmaston homeitiö- ja mikrobiongelma.
Kuikka on silminnähden ylpeä osastonsa saavutuksista ja lupaa lähettää purkillisen supermönjää myös valtioneuvoston kansliaan sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen päämajoihin testattavaksi.
“Työn alla on myös kuluttajakäyttöön käyttöön tarkoitettu edullisempi Perusmönjä, jolla kansallinen kilpailukyky saadaan loikkaamaan ohi ruotsalaisen nuuska- ja kruunuvetoisen yhteisön”, Kuikka sanoo ja suhtautuu luottavaisesti yritys- ja erehdyshautomon tulevaisuuteen ja seuraaviin innovaatioihin.
”Meillä kun saattaa sattua ihan mitä tahansa, ja yleensä sattuukin.”
Teksti: Jalmari Aalto, maakuntakirjeenvaihtaja
Hyvä ihminen,
