Sivulliset eivät joko osanneet tai halunneet puuttua miehen liikkumiseen ihmisvilinässä ja ruuhkaisessa joukkoliikenteessä.

Keskijohdossa työskentelevän miehen toiminta paljastui, kun hän kertoi sen yksityiskohdista esimiehelleen kehityskeskustelun lopuksi. Mies sanoi suunnitelleensa tekoaan useita vuosikymmeniä.
Tekosarja käynnistyi toukokuun lopussa, kun mies kuuli radiosta suvivirren. Varsinaisia syitä teolleen hän ei osaa kertoa.
Miehen mukaan kaikki alkoi aivan viattomasta ajelusta raitiovaunuilla 2 ja 3. Vaunujen kierrosten aikana mies oli tarkastellut vanhoja rakennuksia, patsaita ja muita nähtävyyksiä.
Muistamansa mukaan mies oli käynyt myös torikahvilassa ja seurannut ulkomaalaisten turistien elämää.
Seuraavina päivinä mies oli käynyt ainakin kirjastossa, Hakaniemen hallissa, Musiikkitalossa, Linnanmäellä ja kaksi kertaa meren rannalla sekä istuskellut päivittäin Espan puistossa. Iltaisin hän oli kuunnellut parvekkeellaan mustarastaan laulua.
Tavanomaisten uutisten lisäksi hän oli lukenut kaksi romaania ja yhden kirjaston kierrätyshyllystä löytämänsä kudontaoppaan.
Mies kertoo aikaisemmin kulkeneensa silloin tällöin silmät ja korvat auki, mutta mieli avoinna hän ei muistamansa mukaan ole kulkenut ainakaan miesmuistiin. Hän aikoo yrittää uutta kahden viikon ennätystä syyskuussa, mikäli säät suinkin sallivat.
Suorituksena hän vertaa kymmenen päivän mieli avoinna liikkumista lähinnä puolimaratoniin.
Asiantuntijapiireissä tapausta pidetään harvinaisena, joskaan ei täysin ainutlaatuisena. Viisitoista kanavaa on iltaan mennessä jättänyt tarjouksen miehen syksyisen mieli avoinna liikkumisen suoran lähetyksen tv-oikeuksista.
Teksti: Tapio Hämäläinen, maakuntakirjeenvaihtaja