Pankit noudattavat surutta toimintaansa koskevia lakeja. Ne ilmoittavat kuluttajalle lainan vuosikoron, vaikka todellinen kokonaiskorko antaisi paremman käsityksen vipin hinnasta.
Kuulostaako kolmen prosentin vuosikorko edulliselta? Näin ajatteli myös mellunmäkeläinen Tero Mäkinen, joka äskettäin joutui taloustilanteensa vuoksi ottamaan asuntolainaa.
“Koska olemme keskituloinen helsinkiläinen akateeminen lapsiperhe, jouduimme kääntymään kolmion hankinnassa hidasvippiyhtiön eli pankin puoleen. Saimme sieltä sadantonnin vipin, ja sidoimme sen vuoden euriboriin”, Mäkinen kertoo.
“Asuntohankinnan jälkeen työkaverini tutki, paljonko kahdessakymmenessäviidessä vuodessa joudumme maksamaan pankille.”
Kun Mäkisen ystävä tarkisti asian Nordean lainalaskurilla, perheenisä oli pudota tuoliltaan: “Satatuhatta euroa neljännesvuosisadaksi maksaa annuiteettilainana reilut 42 000 euroa!”
“En tosin tiedä, mikä on annuiteettilaina, mutta silti ottaa päähän. Sehän tarkoittaa, että maksan sadastatuhannesta korkoa pankille 42 prosenttia!”
Kun Uutissirkuksen toimittaja mainitsee, että euriborin noustessa perheen lainan kulutkin kohoavat, Mäkinen alkaa itkeä.
“Ne tekivät pankissa ystävällisesti taloustilanteemme kartoituksen. Sovimme kahdensadan euron kuukausittaisesta rahastosäästämisestä. Miten me pystymme säästämään yhdistelmärahastoon, jos lainaerä yhtäkkiä nousee?”
Sadan tonnin hidasvipin todelliset
kulut voivat olla mitä tahansa
Uutissirkuksen tuoreen tutkimuksen mukaan kukaan ei osaa vastata kysymykseen, paljonko suomalaisesta pankista otetun sadantuhannen euron asuntolainan todellinen korko on.
Syynä on lainsäädännön porsaanreikä, joka antaa pankeille mahdollisuuden sitoa asuntolaina alati muuttuvaan viitekorkoon. Viitekoroista yleisin ja myös Mäkisen perheen valitsema on vuoden euribor, joka on viimeisen viiden vuoden aikana vaihdellut noin välillä 1,3 – 5,5 prosenttia.
Hidasvippifirmoista esimerkiksi Nordea tarjoaa netissä lainalaskurin, jonka avulla voi hahmotella lainansa kuluja pitkällä aikavälillä. Korkotason muutosten johdosta laskuri antaa vain viitteellistä tietoa. Pankkien henkilökunta toki auttaa päätöksenteossa.
“Jos asiakas halusi kymmenen vuoden tasalyhenteistä lainaa, suosittelin hänelle aina 25 vuoden annuiteettilainaa”, Mellunmäen metroasemalta tavoittamamme työtön pankkineuvoja Emmiemilia Lahtisenoja kiteyttää.
“Kymmenen vuoden tasalyhenteinen laina kolmen prosentin korolla tarkoittaa reilun tonnin lyhennys- ja korkomäärää kuukaudessa. Sen sijaan 25 vuoden laina-ajalla annuiteettilainen kuukausierä jää vain 474 euroon, jos korkotaso pysyy samana.”
Sadantuhannen euron tasalyhenteinen kymmenen vuoden laina tarkoittaa, että vipin ottaja maksaa pankille laina-aikana lainasumman lisäksi noin 15 000 euroa. 25 vuoden annuiteettilaina merkitsee noin 42 000 euron kuluja.
“Tällä hetkellä asuntolainojen reaalikorko on negatiivinen, koska inflaatio on lainan korkoa suurempi”, Lahtisenoja korostaa.
Asuntolainojen kysyntä on Suomessa kasvanut jatkuvasti. Suomalaiset ovat vipanneet asuntojensa hankintaan noin 79 miljardia euroa. Yksin syyskuussa kotitaloudet tarvitsivat asumiseen 1,8 miljardin euron arvosta hidasvippejä.
Asiasta emoyhtiömme sivuilla:
Kokeile Cheatingu Consultingin asuntolainan pikahakukonetta!
Suurista ja pienistä vipeistä muualla:
Karjalainen: Pikavippifirmat kietävät lakia
ESS: Pikavippien korkoja vääristellään yhä
HS: Karjalainen: Moni pikavippifirma rikkoo surutta lakia
HS: Kiinteäkorkoiset asuntolainat kasvattaneet suosiotaan
SK: Asuntolainojen korko aavistuksen laskussa
Nordea: Lainalaskuri
Hyvä ihminen,
