Helsingissä on 2000-luvun puolivälissä enemmän puita talojen seinissä kuin metsissä. Uudet kaupunkisuunnittelun periaatteet tukevat Helsingin tavoitetta julistautua vuonna 2022 Euroopan luontokatopääkaupungiksi.

Helsinkiin on kaavoitettu useita puutalovaltaisia asuinalueita ja kaupunki mainostaakin, että uusilla asuinalueilla luonto on kaikkialla läsnä. Kirjaimellisesti, sillä rakentaminen aloitetaan muun muassa Honkasuon, Karhunkaatajan, Kumpulanmäen ja Matokallion metsäalueilla.
”Kyllä Suomen pääkaupungin on hyvä olla ajan hermoilla. Lintupääkaupunki, kulttuuripääkaupunki ja ympäristöpääkaupunki ovat kaikki jo niin nähtyjä. Mutta luontokato, sehän vasta onkin ajankohtainen aihe, ja tavallaan tämä olisi myös kunnianosoitus Suomen historialle ja suomalaisuudelle. Onhan täällä kuitenkin tehokkaasti heikennetty metsäluonnon tilaa jo vuosikymmeniä ja rakennettu sotien jälkeen luonnonvarojen ylikulutukseen perustuva hyvinvointivaltio metsiä hakkaamalla”, kaupungin virkamies Jokeri Raiteinen kommentoi.
Honkasuon metsässä, rakentaminen on jo aloitettu. Metsän läpi on muun muassa tehty tie, joka suunniteltiin kulkemaan suoraan alueen ainoan tunnetun liito-oravareviirin läpi. Tie olikin osa uutta Liito-orava-DIE-hanketta, jossa tutkitaan mahdollisuuksia ehkäistä liito-oravien hallitsematonta leviämistä kaupunkirakenteessa.
Erityisen onnistuneena kaupunki pitää Matokallion kaava, sillä sen voi ajatella olevan jopa tietynlainen ihmisen aikaansaaman ympäristönmuutoksen symboli. Toisin kuin muille kaavoitetuille metsäalueille, Matokallion metsään ei ole suunniteltu asuinrakentamista vaan jäähalli.
”Jossainhan ihmisten on luisteltava, mutta ilmastonmuutoksen myötä siihen tuskin enää luonnonjäillä pystytään. On nykyajan henkeen sopivaa, että tätä varten rakennetaan jäähalli juuri metsän päälle”, Raiteinen sanoo.
Hänen mukaansa Matokallion metsän lähellä Myllypurossa myös suurin osa asukkaista kannattaa kaavoitusta. Kaikki metsistä välittävät asukkaat ovat muuttaneet pois jo viime vuonna ahdistuttuaan lähimetsänsä menettämisestä. Myllypurossa onkin nyt ennätyspaljon vapaita asuntoja. Kaupunki on tyytyväinen tästä yllättävästä tavasta, jolla lähimetsien kaavoittaminen on auttanut vähentämään Helsingin asuntopulaa.
”Kohtuuhintaista asumista sekä kohtuutonta kasvua. Tässä jos missä tehdään maailman toimivinta luontokatopääkaupunkia”, Raiteinen myhäilee.
Teksti: Iida Juulia Heino, Satiiriämpäri 2022 -kilpailija
Tämä teksti on mukana Uutissirkuksen Satiiriämpäri 2022 -kirjoituskilpailussa. Osallistu sinäkin ja voita ilmainen ämpäri! Voittaja ratkeaa Facebook-tykkäysten perusteella tammikuun lopussa. Lue toki kaikki kilpailujutut!