Useat ministerit ja heidän avustajansa säikähtivät vakavasti, kun hallitusohjelmasta löytyi yllättäen useita kirjauksia kulttuurialan kehittämisestä.

Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan suurinta tuskaa on aiheuttanut hallitusohjelman tavoite arpajaislain vuoksi vähenevien kulttuuri-, liikunta ja nuorisotoimintamäärärahojen kompensoinnista valtion budjetista.
Myös kirjaus siitä, että elävä kulttuuri muodostaa sivistysyhteiskunnan itseisarvoisen perustan, on aiheuttanut hämmennystä.
”En ymmärrä, miten tuollaiset tekstit pääsivät vilahtamaan hallitusohjelmaan asti, oltiinkohan me kaikki silloin vessassa tai puhelimella”, arvioi nimettömänä pysyttelevä hallituslähteemme.
Leikataan, tai ei
sittenkään
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreiden linjausten mukaan veikkausvaroista rahoitusta saavien edunsaajien valtionrahoitusta leikattaisiin ensi vuonna 43 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi kulttuurialan työpaikkojen vähenemistä.
Hallitusohjelman kulttuurin, nuorison ja liikunnan osa-alueiden ykköstavoitteeksi merkittiin kesäkuussa 2019, että luovien alojen työpaikat lisääntyvät, osuus BKT:sta nousee ja työntekijöiden työskentelyedellytykset paranevat.
SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien mukaan jo sovittuja leikkauksia pitäisi perua. Myös pääministeri Sanna Marin (sd) viestitti tänä aamuna Twitterissä, että SDP haluaa, että kulttuurialaan kohdistuvat leikkaukset perutaan ja että myös muiden edunsaajien tilanteeseen pitää puuttua.
Keskustan ja RKP:n ryhmänjohtajat eivät tapansa mukaan lausu asiasta mitään selkeää, koska RKP:lle on tärkeintä päästä seuraavaankin hallitukseen ja Keskustalle ylipäänsä säilyttää olemassaolonsa.
Pyritään yhteen
prosenttiin
Kun toimittajamme alkoi karaoke-baarissa viime yönä laulaa hallitusohjelmaa, sitaatit saivat hallituslähteemme vaipumaan itkien pöydän alle.
”Pitkällä aikavälillä pyritään kasvattamaan kulttuurin ja taiteen määrärahojen osuutta valtion budjetissa asteittain yhteen prosenttiin. Nostetaan taiteilija-apurahojen tasoa.”
”Turvataan kulttuurin toimintaedellytykset huolehtimalla valtionosuuksien tasosta, toiminta-avustuksista ja kansallisten laitosten määrärahoista.”
”Huolehditaan kirjastojen saavutettavuudesta, kirjastoautoista ja kokoelmien monimuotoisuudesta: valtion tuen kirjastoille tulee olla riittävä esimerkiksi pienlevikkisten kulttuurituotteiden hankkimiseen ja kirjastoissa tulee olla aineistoa myös muilla kuin kotimaisilla kielillä.”
”Tuetaan kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemista. Parannetaan vähälevikkisen laatukirjallisuuden saavutettavuutta. Huolehditaan aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta.”
”Edistetään lastenkulttuuria. Tuetaan taiteen perusopetusta ja nostetaan lastenkulttuurin yleis- ja hankeavustuksia.”
Kuluvan vuoden budjetissa taiteelle ja kulttuurille on varattu 676 miljoonaa euroa, eli noin 0,9 prosenttia valtion kokonaismenoista. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus rahapelitoiminnan tuotoista on tänä vuonna noin 414 miljoonaa euroa.
Rahapelituottojen arvioidaan vähenevän mm. pakollisen tunnistautumisen vuoksi. Budjettileikkaukset tulivat täytenä yllätyksenä sekä hallitukselle että kulttuuriväelle, koska arpajaislain muutoksia valmisteli jo Juha Sipilän (kesk) hallitus. Tuottojen supistumisesta ja sen vaikutuksesta kulttuurin rahoitukseen on puhuttu ja pyydetty lausuntoja siis vasta reilut kolme vuotta.
Aiheesta muissa aviiseissa:
HS 13.10.2021: Enemmistö hallituspuolueista katsoo, että hallituksen pitäisi perua jo sopimansa leikkaukset kulttuuriin, urheiluun ja tieteeseen
HS 14.10.2021: Pääministeri Marin: Sdp haluaa, että kulttuurileikkaukset perutaan
STTinfo 15.8.2018: Veikkauksen edunvälittäjät: Arpajaislakiesitys valmisteltava uudelleen