Uutissirkuksen nepotismi- ja politiikka-asiantuntija Uolevi Ahonen toteaa, että jo muinaisessa Rooman valtakunnassa hevonen oli vähällä päästä senaattoriksi.
”Mikäli meikäläisten kansanedustajien avustajina toimisi ainoastaan hevosia, vältettäisiin julkiset spekuloinnit sukulaisten, puolisoiden tai muiden läheisten suosimisesta”, Ahonen kiteyttää.
”Varsinkin työhevosten täytyy kestää fyysistä rasitusta. Lisäksi niillä on oltava rauhallinen ja oppivainen luonne. Eli ne olisivat mitä sopivinta ainesta avustajiksi.”
Eduskunta-avustajille ei ole asetettu koulutusvaatimuksia, mutta heiltä vaaditaan turvallisuusselvitys. Avustajat valitsee joko kansanedustaja itse tai hänen eduskuntaryhmänsä.
Keskustelu hevosten nimityksestä käynnistyi maanantai-iltana noin 2000 vuotta sitten, kun historioitsija Gaius Suetonius kirjoitti keisari Caligulan aikeista nimittää hevosensa Incitatucsen senaattoriksi.
”Tämä saattaa olla vain keisariin liitetty tarina, mutta onhan se niin hyvä, että siitä saa kunnon otsikoita”, Ahonen sanoo.
”Aivan kuten nykyisten kansanedustajiemme todellisista puuhista.”
Ypäjän lähettyviltä tavoittamamme Ossi-hevonen kertoi suhtautuvansa erittäin myönteisesti eduskunta-avustajan tehtäviin. Omien sanojensa mukaan se saattaisi sopia myös radiotyöhön.
“Juontohommista on tullut kokemusta, aika paljon olen kiskonut tukkeja tien varteen”, Ossi sanoo.
Suomessa on vajaat 70 000 hevosta. Hevostalouden edistämisen rahoitus putosi kuluvana vuonna yli kahdeksalla miljoonalla eurolla.
”Tätä vajausta voitaisiin erinomaisesti paikata avustajanimityksiä lisäämällä”, Uolevi Ahonen arvioi.
Hyvä ihminen,
