Eteläsuomalaisen kuntapoliitikon pojan epäillään syöneen kansan varoilla jo lähes kahdeksan vuoden ajan.
Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan pojan ruokintaan on kulunut jopa 40-50 euroa kuukaudessa.
“Sehän tekee ainakin 500 euroa vuodessa! Kahdeksassa vuodessa 4000 euroa! Se on selkeä summa, jota jokainen äänestäjä osaa verrata kuukausipalkkaansa! Miten tämä on mahdollista”, yhtyy kapitalistipopulistisen Seis.Nyt -liikkeen johtaja Isto Kihonen toimittajamme kysymykseen.
Ilmaista ruokaa poliitikon lapselle on annettu hänen lähikoulussaan kaikkina koulupäivinä.
Käytäntö tuli julki veroasiantuntija Simo Setelistön viimeviikkoisessa somepäivityksessä, jossa hän arvioi kuntapoliitikon pojan kouluruuan olevan veronalainen etu.
“Hän on syönyt kouluruokaa yli kahdeksan vuotta verottajan tietämättä”, Setelistö kirjoittaa. “Erityisesti kesäkeitosta ja tillilihasta pitäisi määrätä tuntuva raippavero.”
Setelistön päivitys on poikinut raivoisan keskustelun sekä Twitteriin että Facebookiin. Kansan mukaan poliitikkoa ja hänen poikaansa on syytä epäillä rikoksesta ja hänen koko perhe pitäisi tuomita vankilaan.
Poliisin talousrikostutkija Esko Kovarauta onkin jo virkansa puolesta käynnistänyt esiselvityksen asiasta.
“Tähän mennessä keräämiemme tietojen mukaan poika on syönyt kouluruokaa paremmalla ruokahalulla kuin useammat luokkatoverinsa, ja purnannut siitä erityisen harvoin. Tänä osoittaa teon suunnitelmallisuuden ja on muutenkin raskauttava asianhaara.”
Miten sitten kaikki muut päivittäin kouluruokaa syövät lapset?
“Liian aikaista sanoa vielä. Suomessa on suuri määrä perheitä, joiden ansiotulot lasketaan enintään tuhansissa euroissa per vuosi. Näiltä perheiltä tuskin saadaan perittyä veroja takautuvasti, ellemme ryhdy takavarikoimaan heidän pääomatuloilla hankkimiaan omakotitaloja, osakkeita ja golfmailoja.”
Veroasiantuntija Simo Setelistö ei suostunut enää kommentoimaan tapausta. Hänen nimettömänä pysyttelevä työtoverinsa paljastaa hänen pitävän kahdesta asiasta: somekirjoittelusta ja työstään paikallisessa työvoimanvuokrausyrityksessä, jonka kautta hän tekee keikkaa verotoimiston siivoojana.
Teksti: Keijo Kettu, maakuntakirjeenvaihtaja & Gilbert Granholm, päätoimittaja