Hallituksen tilaama konsulttiselvitys esittää, että kilpailukykyä edistetään karsimalla tehottomat sanat pois suomen kielestä. Ensimmäisenä leikkauslistalla on sana anteeksi.
“Anteeksi on vakava esimerkki turhakkeesta”, kertoo työtä johtanut yliasiaintarkastaja Siina Tekija valtioneuvoston hallinto-, kommunikointi- ja lausuntoasiain osastolta.
“Se sisältää automaattisesti sen oletuksen, että sanoja on tehnyt väärin. Näinhän ei juuri koskaan ole.”
Anteeksi-sanan varomaton viljely ja sen käytön vaatiminen on johtanut kestämättömään tilanteeseen, jossa johtavat poliitikot eivät ehdi tehdä työtään.
“He joutuvat tuon tuostakin selittämään. Niinpä on syytä jättää pois koko sana.”
Karsintalistalla on myös vastuu. Yliasiantarkastaja Tekijan mukaan sanalle vastuu ei löydy juuri koskaan sisältöä, joten sen käyttö aiheuttaa turhaa hämmennystä.
Tavoitteena on tehokas ja ytimekäs johtaminen. Turhien sanojen ja fraasien vuoksi kansalaiset puhuvat tehottomasti ja näin haittaavat politiikkaa ja hallintotyötä kohtuuttomasti.
“Vääriin johtopäätöksiin johtava kieli on ollut jo vuosia ollut tuloksellisen politiikan ja hallintotyön tiellä.”
Sanoja poistetaan kahdella perusteella. Ensimmäisessä kategoriassa ovat sanat ja sanonnat, joiden käyttö johtaa harhaan, kuten anteeksi. Toisessa kategoriassa ovat merkityksensä menettäneet sanat, vastuun lisäksi esimerkiksi moraali ja omatunto.
“Tämän työn tuloksena saamme dynaamisemman ja paremmin todellisuutta vastaavan kielen,” Siina Tekija iloitsee.
Teksti: Laila-Leea Pikkula, maakuntakirjeenvaihtaja
Hyvä ihminen,
