“On sangen erikoista, että työpaikalla masturboiminen on edelleen niin suuri tabu”, sanoo Työterveyslaitoksen alapäätutkija Moona Haukansalo.
Haukansalon mukaan vain joillain aikuisviihdesivustoilla on asiaa sivuavia videoesseitä, muuten asia on lähes kuoliaaksi vaiettu. Kansantalouden tilanne on kuitenkin lisännyt työelämän paineita, joiden purshkahtamiseen Työterveyslaitos on nyt ottanut tanakasti kantaa.
”Masturboiminen eli itsetyydytys on usealla nisäkäslajilla tavattu autoerotismin muoto, jota ihmisnaaraat harrastavat keskimäärin kahdeksan kertaa kuussa, urokset lähes tauotta”, Haukansalo täsmentää.
”Suomalaisten palkansaajien keskimääräinen viikkotyöaika on Tilastokeskuksen tilastojen mukaan 39,2 tuntia, eli voidaan päätellä olevan erittäin epätodennäköistä, ettei jokin näistä masturbaatiokerroista osuisi yhteen palkkakuittiin laskutettujen työtuntien kanssa”, hän jatkaa.
Haukansalo sanoo, että koko yhteiskunta hyötyisi, jos kankea tabu kirvoittaisi viimeinkin otteensa.
“Usein nähdään peräänkuulutettavan lisää läpinäkyvyyttä työelämään, tarkoittaen avointa viestintää, tiedonkulkua ja toimintaa, joka lisäisi siten luottamusta ja hyvinvointia työpaikoilla. Tämä kulminaatio olisi aivan sormiemme ulottuvissa, harmikseni olen useassa työsuhteessani joutunut kohtaamaan vaivaantuneisuutta ja turpeaa punastelua avatessani keskustelua tästä perin inhimillisestä tavasta tehdä tuttavuutta oman kehonsa kanssa.”
Asiasta ei kuitenkaan vallitse yksimielisyys.
“Aika ällöä tuo tuommoinen” kommentoi Pietu-Rainer Kökköniemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehitystutkimusohjelmasuunnitelma-osaston kansliasta.
Työministeriön kansliasta Henna Vetelius vetoaa lähinnä tilastoihin vastatessaan, että “vain harva meistä kuuluu sisällöntuottajiin, jotka voivat rehellisesti sanoa masturboivansa työkseen”.
Haukansaloa vastarinta ei kuitenkaan lannista. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että lyhyet tauot voivat merkittävästi parantaa työtehoa ja luovuutta.
“Kun tupakoinnin vähentyessä tupakan mittaiset tauot ovat vääjäämättä työntymässä historian kupeeseen, kenties voisimme oman käden kautta luoda uuden tavan ajatella pausseja työnteossa. Liikunnan hyödyistä kokonaisvaltaisessa jaksamisessa näytöt ovat kiistattomat”.
Tutkijan mukaan asiassa ei voida päästä puusta pidemmälle ellei tätä olla valmiita ottamaan suihimme työhyvinvoinnista keskustellessa. Fasiliteettien puutteesta asiassa ei voi olla kyse.
“Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvinvointiinsa ja työnantajakin tyydyttyy paremmin hyvinvoivien, virkeiden työntekijöiden antaessa panoksensa yhteiseen kuppiin”, Haukansalo muistuttaa.
Kuinka vahvasti elimen liike saa kansantalouden käyrän nousuun jää nähtäväksi, mutta se tuskin käy kädenkäänteessä. Työterveyslaitos on lähettänyt asiasta jo tiedotteet, ja kampanja läynnistyy kuntien ja valtion työpaikoilla muutosneuvottelujen jälkeen työterveyshuoltojohtoisesti kutsuin terveydenhoitajan kartoituskäynnille.
Teksti: Seppo Hangaskangas, Satiiriämpäri 2026 -kilpailija
Tamä juttu on mukana Satiiriämpäri 2026 -kirjoituskilpailussamme. Voittaja valitaan tammikuun loppupuolella juttujen saamien Facebook-, Pixelfed- ja Mastodon-tykkäysten, -jakojen ja -kommenttien määrän perusteella. Osallistu sinäkin! Palkintona ilmaisia ämpäreitä! Lähetä tekstisi kilpailulomakkeellamme tai lue ainakin kaikki #Satiiriämpäri2026-kisan jutut, tykkää ja jaa ja sähköpostita ja printtaa niitä tauotta ja esitelmöi niistä ystävillesi ja vihamiehillesikin aamulla, päivällä, illalla ja yöllä.
Hyvä ihminen,
