Kehityskeskustelun uusi nopeusennätys syntyi myöhään iltapäivällä Itä-Suomen yliopiston yleisen työhygienian ja teollisuusantropologian laitoksen Kärsämäen toimipisteessä.
Ennätys alitti yhdellä sadasosasekunnilla yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technologyn vuosituhannen alussa tekemän 12 minuutin tuloksen. Sääkskoskelaisen LVI-yrityksen hallussa ollut aiempi Suomen ennätys taas parani yli kuudella minuutilla.
Itä-Suomen yliopiston kehityskeskustelunopeuden kehittämisteknologian tutkimusryhmän vastaava johtaja professori Reinhold Mikkelström uskoo, että nyt syntynyttä tulosta voidaan hyödyntää laajalti koko julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa.
”Jos ajatellaan, että julkinen sektori työllistää noin 600 000 suomalaista ja että jokainen käyttää kehityskeskusteluihin vaikkapa kaksi tuntia vuosittain, voidaan tuottavuusparannuksen arvioida vastaavan noin kahtasataa henkilöekvivalenttityövuotta, Mikkelström toteaa.
“Tuottavuuden mittaaminen luovassa työssä kuten esimiehen ja alaisen välisessä kehityskeskustelussa on on tähän asti ollut suuri paradoksi, jota on yritetty ratkoa ympäri maapalloa kaikkialla siellä missä on ollut aikaa eli erityisesti valtionhallinnon piirissä”, Mikkelström sanoo.
Hankerahoitus siivitti
pitkää ennätysprojektia
Uusi ennätys vaati taakseen kymmenhenkisen tutkijaryhmän 60 kuukauden määrätietoisen työn. Tutkijaryhmä kiittelee hankerahoitusta, jonka turvin se onnistui etenemään kehityskeskustelun systeemisuunnittelusta empiirisiin kokeisiin.
“Laitoksemme pilotoi yliopistolla lanseerattua ‘tuottavuudella menestystä akatemiaan’ -projektia (TuMa), ja kun saimme vielä aiheeseen liittyvän viisivuotisen hankerahoituksen Liike-elämän Maakuntasäätiöltä (LiMa), pääsimme toteuttamaan koko työmme aiemmassa tutkimuksessamme luomamme laatujärjestelmän mukaisesti.”
Tuottavuusparannuksen hyödyntämiseen työryhmä ei halua ottaa tässä vaiheessa tarkemmin kantaa, vaan toteaa sen tutkimisen edellyttävän uutta hankerahoitusta.
Professori Mikkelström huomauttaa, että koejärjestelyssä käytetyt kaiuton ja lämpövakioitu keskustelutila, biomotorisin sensorein varustetut alusvaatteet sekä integroitu työjargonin tunnistus- ja valheenpaljastusohjelmisto ovat vielä prototyyppiasteella.
“Korjaavaan palautteenantoon käytetty impulssigeneraattori oli testivaiheessa käsikäytöllä, joten tavoiteautomaatiojärjestelmän takaisinkytkentä suorituksen johtamismoduuliin kaipaa vielä hienosäätöä.”
“Työryhmäämme ajaa eteenpäin palava halu olla maailman ensimmäinen tutkijajoukko, joka onnistuu eliminoimaan kehityskeskustelujen heikoimman lenkin, inhimillisen tekijän”, professori Mikkelström toteaa ja poistuu etsimään kiinteistöosaston työntekijää, jotta yliopiston Kärsämäen toimipiste voisi järjestää sadasosasekuntia vaille 12-minuuttisen juhlaliputuksen uuden ennätyksen kunniaksi.
Teksti: Jalmari Aalto, maakuntakirjeenvaihtaja
Hyvä ihminen,
