Uudistuksen avaimia olisivat löyhempi luentoaikataulu, alkuiltapäivän pitkä lounastauko ja kännäilymahdollisuuksien tuominen korkeakouluihin, arvioi Suomen ylioppilaskansalaisten liitto Sylky ry.
Sylky ottaisi mallia kokonaisopiskelupäivään peruskoululaisille hahmotelluista ratkaisuista. Niissä myöhennettäisiin oppituntien alkamista radikaalisti jopa kello yhdeksään ja siirrettäisiin urheiluhallivuoroja kello 23:sta ehkä jopa kello 16:een.
Sylky ehdottaa, että korkeakouluissa opetus voisi alkaa heti sen jälkeen, kun viimeisinkin opiskelija on raahautunut luentosaliin. Tämä tukisi yhteisöllisyyttä ja parantaisi myös korkeakoulujen opettajien jaksamista, koska viimeksi saapuvalle opiskelijalle suotavat kommentit auttaisivat opettajia keventämään luontaisia aggressioitaan.
Integroitu harrastustoiminta vähentäisi
korkeakoulupudokkaiden määrää
Pitkä keskipäivän – todennäköisesti siis iltapäivän – tauko toisi tervetulleen katkon muutenkin myöhään alkaneeseen opiskelurupeamaan. Luentomuistiinpanojen kopsaus, kännykän lataus ja vessa- tai Twitter-kirjoittelun harjoittaminen onnistuisivat luontevammin virkeässä iltapäivässä kuin tuhruiseen ja kiireiseen aamukakan tuottamiseen yhdistettynä.
Erityisesti Sylkyä innostaa iltaan katkeamattomasti linkittyvä opiskelijoiden harrastustoiminta.
Nykymallissa opiskelija saattaa joutua käymään kämpillä luentojen ja baarikierroksen välissä. Tämä saattaa hyydyttää laiskemman ja epäsosiaalisemman aineksen, saamaan sen vetäytymään pysyvästi soluasuntoihinsa ja edistää siten nuorten aikuisten syrjäytymistä.
Jos kännäily ja biletys käynnistyisivät korkeakoulun tiloissa heti opetuksen päätyttyä, myös laiskemmat nuoret ja tuurijuopot pääsisivät luontevasti aktiivisempien mukaan eikä kokonaisopiskelupäivässä syntyisi opiskelijaelämäpudokkaita.
Uusi malli ei poistaisi
maatalousyhteiskuntaa
Muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri Mirjam Kalland on kommentoinut nykyistä varhain alkavaa koulupäivää jäänteeksi maatalousyhteiskunnasta.
Pingottavat asiantuntijat ovat tyrmänneet uuden löysäilevien asiantuntijoiden mallin jo useita kertoja. Joustavuuden lisääminen suomalaiseen kouluun ja perheiden arkeen ei vastaa ihannekuvaa suomalaisesta pahoinvointiyhteiskunnasta. On myös epäselvää, onko Suomi sittenkin yhä maatalousyhteiskunta. Esimerkiksi Someron kaupungissa on enemmän sikoja kuin ihmisiä.
Suomen ylioppilaskansalaisten liiton mukaan Somero voitaisiin jättää kokonaisopiskelupäivän ulkopuolelle, koska siellä ei muutoinkaan ole yhtään korkeakoulua.
Teksti: Ulpu Meri, maakuntakirjeenvaihtaja
Aiheesta muissa aviiseissa:
HS 13.8.3013: Koulun ja harrastusten yhdistäminen auttaisi lapsia jaksamaan