Mies esti kulttuuriasiantuntijoita laskemasta Guggenheim-sijoituksen break-even -pistettä. Tapaus sattui Helsingin kantakaupungissa myöhään sunnuntai-iltapäivänä.
Helsinkiläisessä kahvilassa vieraillut mies halusi tietää, minkälaista taidetta Guggenheim Suomessa esittelisi. Kysymyksellään hän sekoitti naapuripöydässä käydyn kulttuuriasiantuntijoiden vuoropuhelun, jossa oli juuri sovittu museorakennuksen hinnaksi vajaat kaksisataa miljoonaa euroa.
“Tarkoituksemme oli jatkaa hahmottelemalla Guggenheimin yleisövirtojen Helsinkiin jättämää rahamäärää eri arvonlisäverokannoilla”, juttutuokion saamasta käänteestä yhä järkyttynyt kulttuuriasiantuntija, konsultti Petteri Markkanen sanoo.
“Tuntematon mies raunioitti keskustelumme kokonaan, emmekä esimerkiksi ehtineet laskea, minkälaisessa ajassa Guggenheim-investoinnin break-even -piste saavutettaisiin. Break-even on katetuottolaskennan tunnusluku, kriittinen piste, jossa yritys ei vielä tuota voittoa, mutta sen kokonaiskustannukset eli kokonaiskatetuotto on juuri kiinteiden kustannusten suuruinen.”
Guggenheim-sijoitus pitäisi diskontata koko BKT:n kannalta
“Guggenheimin näyttelytoimintaa varten kriittinen piste kannattaisi laskea ei vain pääkaupunkiseudun talousalueen vaan koko Suomen kansantalouden kannalta”, Markkanen visioi.
Guggenheim-säätiön apulaisjohtaja Ari Wisemania Suomessa edustava Helsingin Sanomat ei vielä ole kertonut, miten vakavasti Guggenheimin tulo Suomeen vaarantuu, jos museoasian yhteydessä aletaan yllättäen keskustella taiteesta. Lehden tähänastisten tietojen mukaan Guggenheim-museo avataan Suomessa, vaikka säätiö ei olekaan vielä luovuttanut Helsingin kaupungille soveltuvuusselvitystään.
Lukuisten helsinkiläisten kunnallispoliitikkojen mielestä Guggenheim täytyy saada Suomen pääkaupunkiin, koska muutoin maamme tuhoutuu.
“Guggenheim on Bilbaon veturi, Guggenheim on Bilbaon veturi, Guggenheim on Bilbaon veturi”, helsinkiläiset kunnallispoliitikot tiivistävät kantansa. Heistä kukaan ei ole koskaan tutustunut Bilbaon alueen Euroopan unionilta saamiin tukisummiin tai siihen väkimäärään, joka asuu tuhannen kilometrin säteellä kaupungista.
Uutissirkus on tähän mennessä löytänyt Euroopasta toistakymmentä ihmistä, jotka muistavat jonkin Bilbaon Guggenheim-museossa esillä olleen taiteilijan nimen. Noin miljoona ihmistä käy joka vuosi Bilbaossa ihastelemassa arkkitehti Frank Gehryn suunnittelemaa museorakennusta.
Guggenheim-säätiöllä on hyvä kassavirta
Guggenheimin säätiö on viime vuosina vahvistanut kassavirtaansa tekemällä selvityksiä oman museotoimintansa sopimisesta eri kaupunkeihin. Muutamia vuosia sitten julkistettu tuorein selvitys osoitti, että Guggenheim ei voi aloittaa toimintaansa Liettuan Vilnassa.
Syrjäisistä pikkukaupungeista Guggenheim ei myöskään sovi Hong Kongiin, Meksikon Guadalajaraan tai Brasilian Rio de Janeiroon. Helsingin Sanomien julistaman päätöksen mukaan Guggenheimin taidemuseo aloittaa toimintansa Katajanokalla muutaman vuoden sisällä.
Helsinki maksaa Guggenheim-säätiölle soveltuvuusselvityksestä noin 1,7 miljoonaa euroa. Helsingin kaupunki ja sen yhteistyökumppanit rahoittaisivat uuden museorakennuksen ja maksaisivat myöhemmin lisenssimaksuja Guggenheim-nimen ja asiantuntijoiden käytöstä.
Hyvä ihminen,
