Suomessa tehty selvitys kertoo, että jopa kolmannes yhteiskunnasta ei saanut äkillisessä talouskasvun pysähdyksessä elvytystä lainkaan.
Finansssiasiantuntija Janiveeti Markkanen, 24, on ollut työuransa aikana monesti ensimmäisenä paikalla, kun talouskasvu on yllättäen pysähtynyt. Valtiovarainministeriö on elvytystilanteessa äärimmäisen henkisen paineen alaisena, ja asiat menevät helposti vikaan.
“Pulssi takoo pitkälle toistasataa, ja pissakin tahtoo tulla housuun. Kaiken lisäksi yksittäinen valtiovarainministerin avustaja joutuu yleensä elvytystilanteeseen hyvin harvoin, joten rutiinia ei synny”, Markkanen sanoo.
Suomessa vuosilta 1985 – 2008 tehty selvitys paljastaa, että valtiovarainministeriön henkilökunnan elvytystaidoissa oli vakavia puutteita. Elvytysryhmä pitäisi hälyttää paikalle kymmenessä sekunnissa siitä kun mahdollisuus talouskasvun hiipumiseen on havaittu.
Suomessa avun hälyttämiseen meni keskimäärin kolme vuotta. Siitä kesti vielä toiset kolme vuotta, ennen kuin hallituksessa tai eduskunnassa alettiin aavistuksenomaisesti keskustella elvytyksen käynnistämisen aloittamisen valmistelusta.
“Yhteiskunnan mahdollisuudet selvitä taantumasta heikkenevät kymmenen prosenttia joka minuutti. Tällainen viive on liian pitkä”, sanoo selvitystä vetänyt Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun määräaikainen tutkija Pertti Laine.
Hätkähdyttävintä on, että enimmillään jopa kolmannes yhteiskunnasta jäi kokonaan ilman elvytystä.
“Elvytys on yleensä saatu käyntiin vasta seuraavan nousukauden puolivälissä, jolloin se pikemminkin lisää talouden ylikuumenemista”, Laine toteaa.
“Vaihtoehtoja ei ole, vaihtoehtoja ei ole, vaihtoehtoja ei ole”, valtiovarainministeri Jyrki Katainen kiteyttää.
Katainen valmistautuu parhaillaan jättämään valtiovarainministerin tehtävät, koska hän aikoo ryhtyä Suomen seuraavaksi pääministeriksi.
Hyvä ihminen,
