Valtiovarainministeriön juuri perustettu hanketyöryhmä tutkii, voitaisiinko uudenlaisella lähestymistavalla suitsia sähkön hinnannousua.
Ministeriöstä on vahvistettu, että projektin inspiraatioksi on otettu Antti Rinteen takavuosina esiin nostama innovaatio eli synnytystalkoot. Kyseinen ajatus ei innostanut ketään, joten asetelma on tällä kertaa käännetty päälaelleen – näin päästään armomurhasavotan pariin.
Työryhmän puheenjohtaja, johtava innovaatiovirkamies Birger af Grandahl kehottaa kansalaisia kysymään itseltään, onko elämä sähkön hinnan noustessa elämisen arvoista, vai kannattaisiko sittenkin uhrautumalla pyrkiä varmistamaan esimerkiksi naapurin muutamaa euroa halvempi sähkölasku.
”Laskelmamme perustuvat havaintoon siitä, etteivät kuolleet juuri rasita sähköverkkoa. Lisäksi pyyteettömyydestä tulee hyvä mieli”, af Grandahl toteaa.
“Moni on jo joutunut tekemään huomattavia uhrauksia kohonneiden hintojen vuoksi. Saatetaan esimerkiksi joutua punnitsemaan, ostetaanko perulaisia avokadoja vai joudutaanko tyytymään italialaisiin tai pahimmassa tapauksessa puolalaisiin omenoihin. Hyppy omaehtoiseen kuolemaan ei lopulta olisi niin hirveän suuri.”
On arvioitu, että hanke saattaa kuitenkin kaatua viimeistään perustuslakivaliokunnassa. Tapauksessa joudutaan arvioimaan vastakkaisia ja hyvinkin keskeisiä yksilön oikeuksia, joista ilmeisimmät ovat oikeus elämään ja oikeus kohtuuhintaiseen sähköön.
Näistä viimeksi mainittuun sisältyy useita merkittäviä liitännäisoikeuksia, kuten oikeus huolettomaan saunailtaan kahden ja puolen tunnin kotiteatterikokemuksen jälkeen sekä oikeus kuuden akvaarion ylläpitoon.
”Voidaan pohtia, onko elämä ilman riittävää sähköä elämää ollenkaan – sikäli nämä perustavanlaatuiset oikeudet limittyvät toisiinsa. On erityisen mielenkiintoista nähdä, mihin asiassa kuultavat asiantuntijat asiassa kallistuvat.”
”Odotamme, että rivikansanedustajaa ei juuri kiinnosta, mitä tavallinen kansalainen tekee – päätyykö sitten valitsemaan eutanasian vai elämän, mikäli kysymys esitetään. Miksi se nyt kiinnostaisi? Ihan sama! Siinä mielessä homma on läpihuutojuttu”, af Grandahl myhäilee.
Teksti: Armas J. Olavi, Satiiriämpäri 2023 -kilpailija
Tamä juttu on mukana Satiiriämpäri 2023 -kirjoituskilpailussamme. Voittaja valitaan tammikuun puolivälissä Facebook-tykkäysten, -jakojen ja kommenttien määrän perusteella. Osallistu sinäkin! Palkintona ilmaisia ämpäreitä! Lähetä tekstisi kilpailulomakkeellamme tai lue ainakin kaikki #Satiiriämpäri2023-kisan jutut ja esitelmöi niistä ystävillesikin.
Hyvä ihminen,
