Elleivät oppositiopuolueet ja keskusta olisi tehneet hartiavoimin töitä eilistä välikysymystä käsiteltäessä, eduskunta olisi saattanut ajautua kantamaan huolta maapallon tulevaisuudesta.

”Ei voi olla niin, että joku jossakin muualla väittäisi, että meidän pitäisi tehdä jotakin”, toteaa myös luoteissatakuntalainen somevaikuttaja Ilkka Raitaniitty, jota viime aikoina olemme haastatelleet aina kun juttuihimme on tarvittu kansan mielipide.
”En itse omista metsää, mutta tiedän kyllä, että missään muualla kuin Suomessa siitä ei pidetä yhtä taitavasti huolta. Ei täällä muuten niin hyvää puusatoakaan saataisi joka vuosi.”
Pääministeri Sanna Marinkin (sd.) vaikutti tyytyväiseltä välikysymyskeskusteluun. Marin on viime aikoina keskittynyt puhumaan luontokadosta Suomen rajojen ulkopuolella, missä se on täkäläiselle poliitikolle kaikkein turvallisinta.
Marinin mukaan Suomi voi siis tarvittaessa äänestää EU:n ennallistamisesitystä vastaan.
Luonnon suojelemiseksi EU haluaisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttia alueista, joiden tila on heikentynyt. Ojitettujen soiden ennallistamisen ja vanhojen ja luonnontilaisten metsien hakkuukieltojen lisäksi myös rakennettuja ja pelloiksi raivattuja alueita pitäisi palauttaa luonnontilaan.
Suomessa EU:n ennallistamisasetus tarkoittaisi kenties noin 3,6 miljoonan hehtaarin ennallistamista vuoteen 2050 mennessä.
”Luontokato uhkaa ruuantuotantoa ja metsäkato kiihdyttää ilmastonmuutosta, mutta koska seuraukset eivät näy vielä huhtikuussa äänestyskopeilla, on tärkeintä jatkaa kuten ennenkin”, arvioi Uutissirkuksen maapallon tuhoutumis- ja vaalikampanja-asiantuntija Uolevi Ahonen.
Tämä teksti ei ole mukana Uutissirkuksen Satiiriämpäri 2023 -kirjoituskilpailussa. Osallistu sinä ja voita ilmainen ämpäri! Voittaja ratkeaa Facebook-tykkäysten perusteella. Lue toki kaikki kilpailujutut!