Saksalaismiehen keksimää täysin lihasvoimalla toimivaa poljettavaa ajoneuvoa ei juurikaan ymmärretä käyttää edes lyhyillä matkoilla. Alkuperäiseen keksintöön viime vuosina tehdyt muutokset ovat kuitenkin saaneet sen suosion hieman nousemaan.
”Tärkein muutos on ajoneuvoon lisätty moottori, mikä onkin saanut useammat kiinnostumaan sen hankinnasta”, Uutissirkuksen hiilidioksidipäästö- ja viherpesuasiantuntija Uolevi Ahonen kertoo.
Jopa Suomen hallitus on innostunut asiasta niin paljon, että se tukee henkilöitä, jotka vaihtavat polttomoottoriautonsa uudenmallisiin moottoripolkupyöriin.
”Tämä on outoa, sillä pelkästään lihasvoimalla toimiva kulkuneuvo olisi kaikkein ekologisin ja pitkäikäisin”, Ahonen sanoo.
Valtio tukee sähkömoottorilla varustetun polkupyörän hankintaa vanhasta autosta saatavalla tuhannen euron romutuspalkkiolla. Palkkiohakemuksia on tähän mennessä tehty noin 4000 sähköpyörän hankkimiseksi.
Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan sähköpyörästä joutuu helposti maksamaan jopa 2000 – 3000 euron hintoja. Niiden kauppaa lisää myös työsuhdepolkupyörän veroetu, joka on enintään sata euroa kuukaudessa.
Pyöräliikenteen osuus kaikista Helsingin kaupungissa tehdyistä matkoista on noin 11 prosenttia, työmatkoista noin 19. Koronapandemia lienee kuitenkin hieman nostanut pyöräilyn kulkutapaosuutta.
Mikäli sähköpyörän akku ladataan Helenin verkosta, laskennallisesti noin kaksi latausta kolmesta tuotetaan ydinvoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla.
”Sähköpyöräily ei ole polkupyöräilyä”, Uolevi Ahonen tiivistää.
”Sähköpyöräily on kuitenkin välttämätöntä, sillä ilmastonmuutosta ei voida torjua, ellei torjunta pakota ihmisiä uusiin hankintoihin ja näin lisää yritysten liikevaihtoa.”
Polkupyörän varhaisimman mallin, potkupyörän, keksi saksalainen Karl von Drais 1810-luvulla.
Hyvä ihminen,
