Ministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi mietintönsä ja esittää eläinsuojelusta kärsiviä tiloja harkitsemaan siirtymistä vanhustenhoitoon.
Vahvistunut eläinsuojeluaktivismi on pakottanut ministeriön toimiin elinkeinomahdollisuuksien turvaamiseksi maaseutukunnissa. Työryhmä on vuoden ajan pohtinut erilaisia vaihtoehtoja erityisesti niille eläintiloille, jotka ovat toistuvasti joutuneet eläinaktivistien toimien johdosta eläintenpitokieltoon.
Työryhmä esittää mietinnössään perustellusti vanhustenhoitoa eläintenpidon vaihtoehdoksi. Tehtyjen selvitysten mukaan eläintenpidossa ongelmaksi nousevia asioita ei useinkaan koeta ongelmallisiksi vanhusten hoidossa. Oli sitten kysymys ruokinnasta, lääkkeistä tai puhtaanapidosta.
Valvonta vanhuspuolella on heikkoa, tai sitä ei ole ollenkaan. Vaatimuksia esimerkiksi ulkoiluun tai jaloitteluun ei ole. Esimerkiksi ulkoilumahdollisuus voidaan jättää kokonaan huomiotta siirryttäessä vanhustenhoidon puolelle.
Tästä johtuen työryhmä näkeekin tämän hyväksi vaihtoehdoksi myös niille tiloille, joilla annettu määräaika ulkoilumahdollisuuksien järjestämiseen on kulumassa umpeen ja pihattonavetta on vielä rakentamatta.
Työryhmän selvitysten mukaan eläinten kuivittelu tuottaa paljon työtä ja tulostetta. Vaihtamalla vanhustenhoitoon pääsee vähemmällä; yksi vaippa riittää vanhukselle päiväksi. Kukaan ei käy katsomassa, kuinka kauan se vaippa siellä on ja kun tavoitteena ei ole lihantuotanto, voidaan säästää myös kuluja.
Säästämällä ruokaa säästetään vaippoja. Näin yhdellä vaipalla voi mennä jopa kaksi päivää. Jos sitten jostakin merkillisestä syystä tulisi joku tarkastus, niin voi todistaa, että ruokaa on annettu. Eikä siitä sen enempää.
Eduksi on luettava myös se, että näitä valvontakäyntejä ei suoriteta juuri lainkaan viranomaisten toimesta, eikä alalla ainakaan toistaiseksi toimi mitään vanhustensuojeluaktivistiryhmiä.
Esiin nousevat epäkohdat ovat usein yksittäisiä ja hajanaisia sekä vaikeasti paikannettavissa, minkä johdosta elinkeino ei ole niin helposti uhattuna.
Työryhmä suosittaakin kansallista ohjelmaa, joka tukisi muutostöitä, koska näkee tässä maaseudun tulevaisuuden.
Teksti: Helena Orava, Satiiriämpäri 2019 -kilpailija
Tämä teksti on mukana Satiiriämpäri 2019 -kirjoituskilpailussamme. Osallistu sinäkin!