Poika oli löytöhetkellä hyväkuntoinen, mutta useita vuosia jatkunut matkapuhelimettomuus oli jättänyt häneen pysyviä jälkiä.
Kännykättömän 17-vuotiaan pojan tapaus tuli julkisuuteen, kun Renee Matikaiselta oli kysytty puhelinnumeroa ylioppilastutkinnon yhteystietoihin. Hän oli kertonut koululla, että hänellä ei ole kännykkää. Opettajat ja pojan lähipiiri ovat edelleen syvästi ihmeissään, miten tällainen tavaton tieto ei tullut heille aikaisemmin ilmi.
“Aluksi kaverit ihmettelivät kännykättömyyttäni, mutta lopulta he hyväksyivät tilanteen”, Renee sanoo.
“Minua ei ole kutsuttu juhliin eikä tapahtumiin useaan vuoteen, koska tekstarit tai nykyään WhatsApp – viestit eivät tavoita minua. Tyttöystävääkään ei ole, koska Tinderin käyttö ei ole ollut mahdollista.”
Perhe selvitti tapausta ja päätyi lopulta siihen, että ajanjaksolla 2004-2005 vanhemmilla oli ollut rahallisesti hieman tiukkaa eivätkä he olleet pystyneet hankkimaan Reneelle kännykkää koulun alkamisen aikoihin.
“Hankinta oli luvattu tehdä hieman myöhemmin”, Renee Matikainen kertoo.
Perheen muistikuvan mukaan Renee oli maininnut asiasta muutaman kerran joinakin jouluina ja syntymäpäiviensä alla, mutta hankinta oli jostakin syystä unohtunut. Perheen kolmella muulla lapsella on ollut kännykät ykkösluokan alusta lähtien. Tämä on saattanut aiheuttaa sekaannusta perheen vanhemmissa, koska heidän latureitaan ei koskaan ole löytynyt niille varatusta paikasta lapsien kuljeteltua niitä omaan käyttöönsä.
”Pyrimme hyvittämään Reneelle tämän unohduksen mahdollisimman pikaisesti ja huomioimaan häntä enemmän. Ensimmäinen tilannehan tulee jo piakkoin, kun Renee valmistuu ylioppilaaksi”, Reneen äiti Sinikka Matikainen sanoo.
Renee valmistuu ylioppilaaksi kahden vuoden lukio-opintojen jälkeen noin vuotta ennen ikätovereitaan. Hän on kirjoittanut jo kymmenestä aineesta laudaturin ja luultavasti kahdesta jäljellä olevasta aineesta tulee myös laudatur.
Perhe suunnittelee kustantavansa Reneelle muutaman harjoitteluleirin juoksua ja hiihtämistä varten, sillä Renee kuuluu Suomen harvoihin mitalitoivoihin tulevissa suurkisoissa.
”Kai sitä on vaan jäänyt tuota aikaa lukemiselle ja harrastuksille, kun en ole päässyt kännykän ääreen”, toteaa Renee ihmettelyyn koulu- ja urheilumenestyksestä.
Teksti: Teppo Tasanen, maakuntakirjeenvaihtaja
Hyvä ihminen,
