Valtaosa suomalaisista ei katsonut jääkiekon maailmanmestaruuskisojen loppuottelua televisiosta tai mennyt kiekkovoiton jälkeen uimaan kotikaupunkinsa suihkulähteeseen.

Yleisradion mukaan MM-kisojen kultaottelua katsoi Yle TV2:sta enimmillään vain 2,435 miljoonaa ihmistä eli reilusti alle puolet suomalaisista. Voiton jälkeiseen juhlintaan kaupunkien kaduilla osallistui muutamia kymmeniätuhansia ihmisiä.
Loppuottelu ei herättänyt minkäänlaisia tuntemuksia edes jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothissa, sillä hän kuoli vuonna 2004. Vuonna 1997 Ehrnrooth pakotettiin yleisön joukkoon Suomessa järjestetyissä MM-kisoissa.
Voitto kohentanee vähemmistön itsetuntoa
Kiekkovoitolla on mittava psykologinen merkitys otteluita seuraavalle vähemmistölle. Tämän väestönosan itsetunnon akuutti koheneminen saattaa toviksi ryhdistää sen esiintymistä työvoimatoimistossa tai Kelassa.
Myös vähemmistön työssäkäyvään segmenttiin Suomen toinen MM-kulta vaikuttaa myönteisesti.
Heidän työpaikkojensa työilmapiirin odotetaan tällä viikolla paranevan, koska he ovat joko muualla juhlimassa voittoa tai ainakaan eivät jaksa narista omista velvoitteistaan alaisilleen tai esimiehilleen niin paljon kuin tavallisesti.
Suomen MM-kulta on kohentanut myös lukuisten urheilukirjoittelijoiden itsetuntoa, koska he ovat vapautuneet ilmaisemaan Ruotsia koskevia ajatuksiaan. Sama ilmiö näkyy Facebookissakin.
Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa ensimmäistä kertaa kuusitoista vuotta sitten Tukholmassa. Maailmanmestaruus-termi on sinänsä virheellinen, koska Suomi ei pelannut kisoissa kuin muutamaa maailman maata vastaan eikä Slovakiassa kohdannut ensinkään esimerkiksi USA:ta tai Kanadaa.
Itsetunnon kohenemisesta muualla:
Tuomas Heikkilä Keskisuomalaisessa: Vetäkää hurrit tutti suuhun!
Hyvä ihminen,






