Suomen Kotipuutarhuriliitto toivoo hallitukselta pikaisia toimia, jotta puutarhoissa vierailevat metsäkauriit, metsäpeurat ja valkohäntäpeurat eli valkohäntäkauriit saataisiin hävitetyksi.
”Ainoa keino lopettaa näiden eläinten julmat vierailut kotipuutarhoissa on julistaa kauriit ja metsäpeurat vieraslajiksi, joita kansalaiset voisivat vapaasti metsästää ympäri vuoden”, sanoo liiton puheenjohtaja Rosa Kasvi.
Kotipuutarhuriiitto kertoo tiedotteessaan, että peurat ja kauriit aiheuttavat yhä suurempia vahinkoja suomalaisilla pihamailla. Liiton mukaan monet puutarhaharrastajat eivät voi enää kasvattaa mitään, koska hirvieläimet syövät hyöty- ja koristekasvit, marjapensaat, havukasvit ja hedelmäpuut.
Liito on kerännyt jäseniltään satoja kokemuksia hirvieläinten hyökkäyksistä. Kertomukset ovat järkyttäneet jopa kaiken nähneitä kasviyhdyshenkilöitä.
Kaurislauma raateli
kaikki perennat
Elimäellä puutarhaharrastaja Riikka Pukama oli ennättänyt iloita istuttamistaan kalliomaksaruohoista vain parinkymmenen minuutin ajan, kun valkohäntäkaurislauma hyökkäsi perennapenkin kimppuun heinäkuun alussa.
Pukama oli potenut alkukesästä asti kipeää selkäänsä, mutta heinäkuussa ongelma oli selätetty ja hän pääsi hoitamaan ensimmäisen kerran puutarhaansa ja tekemään uusia istutuksia.
”Laskin istutuslapion penkin päähän ja lähdin kahville. Ennätin hörpätä kupillisen ja haukata leipää, kun peuralauma tuli ja tappoi perennat”, Pukama kertoo.
Vaikka Pukama näki perennapenkin raakalaismaisen hävityksen keittiön ikkunasta, hän ei ehtinyt kiertää pihalle asti hätistämään laumaa pois. Tuho oli täydellinen.
”Hirviölauma ei jättänyt henkiin yhtään perennaa. Hävyttömintä oli, että ne ulostivat pihatielle paetessaan metsään.”
Lasten silmäteräkin
katosi petojen suihin
Virroilla röyhkeä metsäkauris nappasi kesäkuussa perheen lasten istuttaman rhododendronin portaiden pielestä. Nälkäisen hirviön jäljiltä alppiruususta jäi jäljelle kohopenkkiin vain yksi keltainen terälehti ja paljaaksi raadeltu puumainen varsi kuorikatteen päälle.
Virtain Koronkylässä sattuneessa metsäkaurishyökkäyksessä asialla oli kasviyhdyshenkilön mukaan yksittäinen metsäkauris, joka oli jäljistä päätellen tullut rusakon perässä talon pihaan.
”Ruoan haussa ollut metsäkauris oli seurannut rusakkoa piha-alueelle, jossa se oli pyörinyt ja napannut sitten juuri kastellun alppiruusun ulko-oven pielestä, kuvailee paikalla käynyt kukkakauppias Timo Vorna, joka on myös Virtain harrastajafloristien puheenjohtaja.
Metsäkauris oli raahannut osan uhristaan portaiden vierestä noin 30 metrin päähän, jossa lasten silmäterä päätyi lopullisesti pedon suuhun.
Puolisen tuhatta kuolemaan
johtanutta tuhotapausta
Kotipuutarhuriliitto on raportoinut vuoden alusta 456 tapausta, jossa hirvieläimet ovat aiheuttaneet puutarhakasvien kuoleman. Liitto vaatii, että valkohäntäkauriit, metsäkauriit ja kuusipeurat julistettaisiin vieraslajeiksi.
”Perinteiset metsästysajat eivät riitä. Hirvieläinkannat ovat paisuneet riistaruokinnan vuoksi suhteettoman suuriksi, ja nyt tarvitaan kantojen karsintaa reippaalla kädellä, vaatii Varsinais-Suomen kotitarvefloristien sihteeri Marjatta Kanerva-Orpo.
Vieraslajistatuksen ansiosta kansalaiset pystyisivät jahtaamaan puutarhojen tuholaisia ympäri vuoden.
”Me emme kannata kauriiden ja peurojen salametsästystä, mutta jos jotain ei tehdä pian, tilanne voi riistäytyä käsistä. Jo nyt olemme havainneet, että kauris- ja peuralaumojen johtavat urokset ovat käyneet jopa kotieläinten kimppuun ja on vain ajan kysymys, milloin kohteena ovat lapset.”
Teksti: Marko Korhonen, Satiiriämpäri 2026 -kilpailija
Tamä juttu on mukana Satiiriämpäri 2026 -kirjoituskilpailussamme. Voittaja valitaan tammikuun loppupuolella juttujen saamien Facebook-, Pixelfed- ja Mastodon-tykkäysten, -jakojen ja -kommenttien määrän perusteella. Osallistu sinäkin! Palkintona ilmaisia ämpäreitä! Lähetä tekstisi kilpailulomakkeellamme tai lue ainakin kaikki #Satiiriämpäri2026-kisan jutut, tykkää ja jaa ja sähköpostita ja printtaa niitä tauotta ja esitelmöi niistä ystävillesi ja vihamiehillesikin aamulla, päivällä, illalla ja yöllä.
Hyvä ihminen,
