Suomi saataisiin parhaiten kasvu-uralle panostamalla voimakkaasti turkistarhaukseen, datakeskuksiin, sellutehtaisiin ja uusiin kaivoksiin, käy ilmi Uutissirkuksen kyselystä.
Kolmannes kyselyn vastaajista asetti turkistarhauksen ykkössijalle maamme nousun lähteenä. 27 prosenttia oli sitä mieltä, että parhaiten kasvua tukisivat datakeskukset. Myös sellutehtaat (21 %) ja tuoreet kaivokset (18 %) nähtiin tärkeinä tulevaisuuden varauden lähteinä, emmekä tietenkään mitään muita vaihtoehtoja edes esittäneet.
”Tehokkaimmn kasvua vauhditettaisiin yhdistämällä kaikki nämä neljä osa-aluetta”, Uutissirkuksen yritys- ja erehdysasiantuntija Uolevi Ahonen toteaa.
”Ensin voitaisiin kaataa maamme kaikki puut ja keitellä niistä paperin, vessapaperin ja kartongin raaka-ainetta eli sellua. Sen jälkeen nämä Osaran, anteeksi Pichain aukeat voitaisiin täyttää datakeskuksilla ja turkistarhoilla. Lopuksi kasvutoimet viimeisteltäisiin ojentamalla kaikille halukkaille ulkomaisille yrityksille kaivostoimilupa aukeiden alapuolelle.”
Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan maamme metsistä saataisiin kertaheitolla kokatuksi hieman yli miljardi tonnia sellua.
”Sillä vallattaisiin koko maailmanmarkkina ehkä jopa viideksi tai kuudeksi vuodeksi”, Ahonen riemuitsee.
”Ja työpaikkoja syntyisi, koska tarvittaisiin rutkasti uusia sellutehtaita nykyisten 12 laitoksen rinnalle.”
Kun sellunkeitto loppuisi, tehtaat voitaisiin muuttaa datakeskuksiksi ja niiden välit kyettäisiin täyttämään turkistarhoilla, Ahonen hahmottelee.
”Ja koska maa toisensa jälkeen kieltää turkistarhauksen, Suomella olisi etulyöntiasema tässäkin markkinasegmentissä.”
Uutissirkuksen myöhään aamuyöllä juottamat hallituspoliitikkojen avustajat suhtautuvat Ahosen kehittelemiin ajatuksiin erittäin myönteisesti, koska ne ovat samankaltaisia kuin heidän esimiehillään. Ahonen jääkin heidän kanssaan odottamaan innoissaan itsenäisyyspäivää ja kaikkia niitä kunniamerkkejä, jotka tällaisen kasvusysäyksen aikaansaajille on tapana myöntää.
Uutissirkus toteutti kyselynsä somepalvelu Mastodonissa lokakuun alkupuolella. Siihen vastasi 33 ihmistä, joten tulokset ovat Uolevi Ahosen mukaan äärimmäisen luotettavia. Tutkimuksen virhemarginaali on 500 000 työpaikkaa suuntaansa.
Hyvä ihminen,
