Syvähaastattelussamme viimevuotisen kirjoituskilpailumme voittanut Julle Mandariin eli Juho Mertanen, joka nousi ensimmäiselle palkintopallille myös vuonna 2019.
1. Miltä tuntuu nyt kun toisen kerran saavuttamastasi kultamitalista on kulunut miltei vuosi ja ensimmäisestä Uutissirkuksen kirjoituskilvan voitostasi liki neljä vuotta?
Tunteet ovat kulkeneet melkoista vuoristorataa, kauniista riettaan kautta onnelliseen. Ensimmäinen tavoitteeni kilpailuun osallistumiselle oli huomion saaminen ja päteminen, toinen puolestaan maailmanparannus.
Molemmat ovat ilokseni toteutuneet, toihan ensimmäinen kilpailukirjoitukseni voiton ohella ratkaisun Helsingin varhaiskasvatuksen ongelmiin ja toinen kansalliseen mielenterveyskriisiin.
2. Elämäsi on muuttunut varmasti valtavasti menestyksen myötä, millä lailla?
Sillä lailla, joka säädettiin alkusyksystä välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana (826/2022).
3. Miten olet kestänyt menestyksen myötä saamaasi julkisuutta?
Olen tanssinut, laulanut, juhlinut. Tehnyt laillisia asioita. Eli tarkemmin ajateltuna en varmaankaan erityisen hyvin.
4. Missä palkintoämpärisi ovat nyt?
Tätä olen pohtinut itsekin. Riitaannuimme ämpäreideni kanssa voiton kunniaksi järjestämämme maailmankiertueen viimeisellä viikolla enkä ole nähnyt kumpaakaan sen koommin.
Ilmeisesti he jatkoivat kiertuetta kaksin. Voisikohan siihen teidän lehteen itse asiassa painaa pyynnön näköhavaintojen ilmoittamisesta vaikka toimitukseen? Liitän tuntomerkkejä varten oheen viimeiseksi jääneen yhteiskuvamme.
5. Mitä neuvoja antaisit kuluvan vuoden kilpailijoille?
Ei kannata aloittaa virkkeitä kieltosanoilla. Lisäksi liian pitkistä ja polveilevista virkkeistä voi tulla ongelmallisia, sillä kuten itse olen joitain kirjoituksia lukiessani harmikseni havainnut – vaikka se ei omaa kokemustani yleensä täysin olekaan vesittänyt – saattaa intomielisyys omasta ideasta johdattaa kielenkantojen – tai siis ehkä tässä olisi perustellumpaa puhua, tai siis oikeastaan kirjoittaa, kynänkannoista – koukeroitumiseen jopa ymmärrettävyyden kustannuksella. Loppusilaukseksi voi olla hyödyllistä pohtia, voisiko kilpailujutun viimeinen kohta olla retorinen kysymys.
6. Osallistutko tänä vuonna?
Elämiseni tuntuu olevan vuorovuosin hauskaa tai koomista enkä ole vielä päässyt aivan perille siitä, kumpaanko kategoriaan tämä kuluva asettuu. Itämaista viisautta lainatakseni: suattaapi olla tahikka suattaapi olla olemati!
Tavoita sinäkin kaksinkertaisen kultamitalisatiirikon fiilikset! Kirjoita uutissatiiria, osallistu Satiiriämpäri 2023 -kirjoituskilpailuumme ja voita ilmainen ämpäri! Lähetä tekstisi kilpailulomakkeellamme ja kerro sen jälkeen kaikille ystävillesikin teostasi!
Hyvä ihminen,
