Hallitus kartoittaa, millä aikataululla Suomen olisi mahdollista anoa liittymistä Ruotsiin. Ruotsin osana oleminen voisi olla edullisempaa kuin Naton jäsenyys, ja Suomella on myös aiempaa kokemusta Ruotsiin kuulumisesta.
”Suomi on ollut jo kaksisataa vuotta Ruotsin kilpenä itää vastaan, joten hyväksyessään Suomen osaksi itseään Ruotsin pitäisi samalla hyväksyä uudeksi itänaapurikseen Venäjä”, Puolustusministeriön tiedotteessa todetaan.
Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien yhdistäminen voisi sujua nopeasti, mutta euron vaihtaminen kruunuun voi vaatia pidemmän siirtymäajan. Suomen eduskunnan on todennäköisesti mahdollista jatkaa maakuntahallintona, koska Suomi olisi jatkossa Ruotsin uusi maakunta.
Positiivista Ruotsiin liittymisessä olisi myös se, että jääkiekon kultamitaliemme ja euroviisuvoittojemme määrä moninkertaistuisi. Tämän arvellaan tekevän hyvää kansalliselle itsetunnolle.
Suuria muutoksia Suomen katukuvaan ei ole tulossa Ruotsiin liittymisen myötä, mutta Helsingissä aiotaan luopua Mannerheimin patsaasta. Sen tilalle on suunnitteilla Peppi Pitkätossun patsas.
”Patsaan vaihtaminen on helppoa, kun hevonen on jo valmiina”, toteaa Uutissirkuksen puolueettomuus- ja aseidenkalisteluasiantuntija Uolevi Ahonen.
Ensi viikolla kyselemme Helsingin kaduilla ihmisiltä, millaisena he näkevät tulevaisuutemme niin sanottuina Hannu Hanhina, ja maistelemme myös hapansilakasta eli surströmmingistä tehtyä kalakukkoa.
Teksti: Toni Tuomanen, maakuntakirjeenvaihtaja
Hyvä ihminen,
