Tuttu näky monissa perheissä: lakritsipusseja ja keksilaatikoita kasautuu keittiöön ja olohuoneeseen, koska niitä ostetaan aina kun perheen koululaiset niitä myyvät. Ja perheen koululaisethan myyvät niitä aina, koska luokkaretki tai leirikoulu tarvitsee vielä rahoitusta.
Tähän saumaan on oivaltanut iskeä itäespoolainen koululuokka, joka ottaa vastaan lakritsinsyöjätilauksia.
“Pientä korvausta vastaan vanhemmat voivat tilata syöjän kotiinsa ja hän tekee hetkessä selvää jälkeä lakritseista, kekseistä tai muusta makeasta. Jos pusseja on useampia, voimme lähettää vaikka koko luokan paikalle”, sanoo idean äiti, 11-vuotias Jasmiini Kuokka-Oja.
Tytön mukaan erääseen kolmilapsiseen perheeseen oli useamman leirikoulukeräyksen jäljiltä jäänyt lakritsipussien lisäksi lojumaan 62 keksipakettia, 49 laatikkoa toffeeta, 27 paria sukkia sekä kaksi kaapillista vessapaperia.
“Sovimme könttähinnan ja teimme koko erästä selvää 15 minuutissa. Sukkia ja vessapaperia emme tietenkään syöneet vaan myimme ne rinnakkaisluokallemme jälleenmyytäviksi, heidänkin luokkaretkikassansa kun vielä on vajaa.”
Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan vanhempien ja isovanhempien on erittäin vaikeaa sanoa ei, jos omat jälkeläiset myyvät heille tuotteita, joilla rahoittavat retkiään. Perheiden naapurienkin on hankalaa kieltäytyä kaupanteosta. Monilla Itä-Espoon alueilla tulot ovat niin korkeat, ettei edes perinteinen “mun rahat on lopussa” -selitys mene läpi.
“Eelin isä on työtön, mutta kun se on vielä ansiosidonaisella, niin se oli ostanut Eelin isoveljeltä 12 pakettia pyykinpesuainetta, vaikka sillä ei edes ole pesukonetta, kun se jäi niiden äidille silloin kun ne eros”, Kuokka-Oja kertoo.
Retkirahastoihin on perinteisesti kerätty varoja myös koulujen myyjäisillä, joissa koululaiset ostavat vanhempiensa leipomia tuotteita takaisin perheilleen.
Jos Kuokka-Ojan luokka saa kaikki lähialueiden lakritsit ja keksit syödyiksi, sillä on jo valmiina seuraava suunnitelma, hiusvärikauppa.
“Retkien varainkeruuseen hankittavien tuotteiden tilaukset, myynnin organisointi ja varojen tilitys tukkumyyjille 14 päivän maksuajalla aiheuttavat opettajille ja vanhempaintoimikuntien rahastonhoitajille niin paljon harmaita hiuksia, että väriaineille on varmasti lähes rajaton menekki.”
Hyvä ihminen,
