Olympialaisiin osallistuneet ampumaurheilijat eivät lähde kisojen päätyttyä takaisin kotimaahansa, vaan jäävät turvaamaan Brasilian kansalaisia rikollisilta.
Ampujille on aluksi myönnetty lupa kantaa aseitaan muun joukkueen mukana ja näin turvata urheilijoiden ja turistien liikkumista kaupungilla ja kisa-alueilla. Myös jousiampujien mukaanottoa turvajoukkoihin harkitaan.
”Jopa keihään- ja moukarinheittäjät ovat olleet mukana turvajoukkojen keskusteluissa, mutta totesimme yhdessä, että ainakin moukari on hieman liian epätarkka turvajoukoille ja saattaisi aiheuttaa tuhoa viattomille”, Olympiakomitean turvapäällikkö John Keanu kertoo.
“Keihäänheittäjille heittojen pituuksien arviointi tuppaa olemaan liian vaikeaa, kun heitot vaihtelevat 75 – 90 metrin välillä ja onhan näitä ohi sektorin heittelijöitäkin, vaikka sektorissa on leveyttä kymmeniä metrejä.”
Turvallisuusjoukkoja kootaan lukuisista lajeista. Nykyaikaisen viisiottelun ammattilaisista löytyy miekkailun taitajia sijoitettaviksi kaupunkien takakujille ja pikajuoksijoita ja nyrkkeilijöitä on värvätty ottamaan kiinni taskuvarkaita.
“Urheilulääkäreitä ja -valmentajia rekrytoidaan ehkäisemään huumeiden väärinkäyttöä, koska arvelujemme mukaan ainakin osalla heistä on monipuolista kokemusta suonensisäisten aineiden piikittämisestä”, Keanu jatkaa.
Rio de Janeiron turvallisuutta on kisaviikkoina taannut noin 80 000 ylimääräistä poliisia, mutta he eivät saa tukea lajiliitoilta eivätkä juuri palkkaakaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä aikoo olympialaisten jälkeen ryhtyä pohtimaan urheilijoiden hyötykäyttöä myös Suomessa. Tähän asti heistä valovoimaisimmat on loppusijoitettu lähinnä kansanedustajiksi ja markkinointitäkyiksi.
Teksti: Teppo Tasanen, maakuntakirjeenvaihtaja & Gilbert Granholm, päätoimittaja
Hyvä ihminen,
