Kaikki Suomen itsenäisyyden ajan hallitukset ja kuntatyönantaja ovat johdonmukaisesti salanneet tsaari Nikolai II:n rahoitusoivalluksen vuodelta 1916.
Tsaarin antaman armollisen asetuksen mukaan kaikkien niiden, joiden vuositulot ylittivät 40 000 markkaa, oli suoritettava väliaikaista suurten tulojen veroa valtionrahaston hyväksi.
Veroa varten määriteltiin 17 tuloluokkaa. Yli 40 000 mutta alle 50 000 markan tuloista lisävero oli 40 000 markkaa ylittävästä osasta viisi prosenttia eli 500.
Korkein ylimääräinen vero perittiin yli 200 000 markan tuloista, jolloin se oli kymmenen prosenttia koko tulomäärästä.
Helsingin eteläisissä karaokebaareissa varhain aamuyöllä suorittamamme pikagallupin mukaan tsaarin asetuksen käyttöönotto saa täyden tyrmäyksen.
”Ei voi olla niin, että meidän äänestäjiemme pitäisi maksaa enemmän veroja”, totesivat kaikki tavoittamamme hallitus- ja oppositiolähteet.
Tsaari antoi armollisen asetuksensa väliaikaisesta suurten tulojen verosta huhtikuussa 1916 Venäjän sotaponnistusten rahoittamiseksi.
Uutissirkuksen julkisten palvelujen ja verohelpotusten asiantuntija Uolevi Ahonen sanoo, että myös näinä aikoina ylimääräinen vero voisi olla perusteltavissa maanpuolustuksen vuoksi.
”Tykkien hankinnalle väkijoukot hurraavat, ja isommilla tuloluokilla on toki ammustarpeen tullessa akuutiksi enemmän menetettävää kuin tavallisilla vuokra-asujilla”, Ahonen arvioi, mutta suhtautuu pessimistisesti lisäverojen hyväksymiseen etenkään niissä puolueissa, joita ylemmät tuloluokat kannattavat.
”Hoitajien työtä päättäjät toki arvostavat niin paljon, että korotuksia on odotettavissa. Arvelisin, että palkat nousevat indeksikorotusten lisäksi ensimmäisenä vuonna suunnilleen sen verran kuin työnantaja laskennallisesti säästää lakon kestäessä.”
Aiheesta muualla:
Uusi Suometar 12.4.1916: Suurten tulojen vero.
Hyvä ihminen,
