Mutta ennenkuin kerromme mitä sekä torpan oma väki eri monet muut ottavat valalla todeksi vakuuttaakseen, on syytä huomauttaa ettei mikään persoonallinen etu, ei huvi eikä mikään muu ole voinut tähän torpan asujia kiihdyttää. Ja että torpassa onkin asia pidetty salassa kaksi kuukautta, mutta kun se aina vaan tuli raskaammaksi alkoivat vihdoin sitä naapureille valittaa.
Joulunaatto-aamuna oli torpassa tapahtunut ensimäinen tapaus jota ei voitu selittää. Lehmän lääkepullo oli lentänyt akkunalta ovensuuhun ja kiertänyt kovasti kolisten niin että torpan väki heräsi siihen. Siitä akkunalta missä pullo oli, oli ovensuuhun matkaa kaksi syltä. Ja kun ovi ja mainittu ikkuna eivät ole vastakkain niin täytyi pullon tehdä lentäissään kulma.
Tälle tapaukselle ei kiinnitetty suurempaa huomiota, mutta kun lehmät alkoivat navetassa päästä irti ehtimiseen niin että pahimpina päivinä saatiin käydä ne noin kymmenenkin kertaa kiinni panemassa, niin alkoi asia käydä varsin ikäväksi. Ja omituisinta oli että lehmäin vitsaperäimet päröttämällä pärötettiin auki, tai taasen toisinaan avattiin vaan sulkulaite. Viimein ostettiin kaikille eläimille rautaperäimet, mutta tulos oli sama. Varsinkin torpan naisväen ollessa navetassa kuului helinä vaan kun peräimet avattiin ja lehmä kääntyi pois parresta.
Koetettiin panna sitten munalukko kaulaimeen ja muuten peräimet niin kiinni että ne näyttivät mahdottomalta avata. Mutta sillon menivät peräimet kappaleiksi.
Navettaan alkoi ilmestyä luita
Sitten alkoi navettaan ilmestyä luita; niitä tuli useampia ja useampia, niin että parhaimmalla ajalla lienee niitä ollut 80 kappaletta.
Näiden luiden kanssa tehtiin kokeiluja. Vietiin navetasta luu kuistiin ja merkittiin. Mutta tuskin oli merkkaaja käynyt tuvassa kun luu oli jo kadonnut ja etsittäessä se löydettiin navetasta. Pantiin m.m. nämä luut pussiin ja pussi vietiin pihaan. Mutta kun vähän ajan kuluttua mentiin ulos, huomattiin pussi siirtyneeksi navetan oven luo.
Tämä uudistui kaksi kertaa. Luita ei tiedetty minkä ne olivat kun ei ollut asiatuntijaa niitä tarkastamassa. Kukaan ei nähnyt näiden luiden liikkuvan mutta sen näkivät monet että luu seisoi pystyssä kuin kynttilä ilman minkäänlaista
tukea.
Pistettiin Uuden testamentin lehti oven päälle
Kun navetan ovet eivät pysyneet eräänä päivänä yhtään kiinni, huolimatta siitä, että säppi oli huolellisesti painettu tilaansa, pistettiin Uudentestamentin lehti oven päälle. Mutta seuraus oli se että navetan lasit oven kahden puolen sälähtivät aivan säpäleiksi.
Eräänä päivänä vedettiin pehkut lehmäin alta lattialle ja ajateltiin viedä ne poltettavaksi, koska niihin yhä ilmestyi luupalasia. Pehkujen vetäjä – torpan isäntä – meni käymään tuvassa mutta kun hän tuli takaisin navettaan olivat pehkut entisellä paikallaan lehmäin alla.
Nyt kokosi isäntä pehkut uudelleen ja otti pienen siippukopan millä kantoi ne pellolle ja poltti. Mutta vaikka pehku oli kuivaa ja matka navetasta pellolle noin 40 metriä täytyi miehen levätä kun koppa painoi niin paljon.
Heitä kohti heitettiin napporauska
Eräs henkilö oli mennyt navettaan istumaan saadakseen nähdä temmeltäjää. Hänellä oli mukanaan torpan toisellakymmenellä oleva tyttö. Kun olivat vähän aikaa istuneet heitettiin heitä kohti napporauska. Kun eivät siitä vielä poistuneet heitettiin 4—5 kiveä. Tyttö alkoi jo pelätä ja pyrki pois. Mutta kun mies ei vieläkään lähtenyt, lensi heitä kohti halko ja sattui tyttöä käsivarteen niin että käsivarteen tuli mustelma.
Eräänä päivänä oli yhden lehmistä vienyt pihalle navetasta ja alkoi viemään metsäänpäin; lehmä oli vaan kovasti huutanut mennessään. Tämän tapauksen voisi kyllä selittää luonnolliseksi siten että kun navetta on aivan pimeä niin saattoi lehmän silmiä sokaista ulko-ilma ja hanki niin ettei se nähnyt mihin se meni. Mutta kovasti se oli yrittänyt metsään päin kun torpan poika otti sen kiinni ja läksi taluttamaan kotiin päin.
Torpassa on muuten aina ollut tunnetusti hyvät lehmät. Mutta nyt ne ovat kovasta syöttämisestä huolimatta laihat ja huonon näköiset. Varsinkin yksi lehmä, jota on eniten kiusannut, on kerrassaan kurjassa kunnossa; siinä on aivan puustavillisesti »karva päähän päin kääntynyt».
Kolme eläintä irrallaan
Kun allekirjoittanut tovereineen meni navettaan oli siellä kolme eläintä irrallaan. Merkillisintä oli että härkä oli mennyt lammaskarsinaan vaikka sen täytyi sinne päästäkseen kaahaista noin miehen rintaan korkean aidan ylitse, jonka, nimittäin aidan päällystän ja katon väliä ei ollut paljon tilaa. Härkää ei ei ollut lammaskarsinaan houkutellut ainakaan mikään herkkuvaranto sillä siellä ei ollut sillä kerralla lampailla mitään syömistä.
Ja muutenkin olisi tuo huima hyppäys aivan umpipimeässä navetassa ollut tuolta rauhalliselta. tyyneltä ja kovin väsyneen näköiseltä elukalta aivan joutava sirkustemppu. Täysi työ oli meillä ennenkuin saimme härän alas. Muuten olkoon sivumennen mainittuna, että lammaskarsinassa kuuluu noilla kiusatuilla eläimillä olevan lepo.
Uteliaita alun toistasataa henkeä
Tarkastelimme navetan sekä peräimet ja kiinnitimme eläimet, panimme oven kiinni ja odotimme kolmatta tuntia. Mutta mentyämme katsomaan oli navetassa kaikki ennallaan, lehmät makasivat ja märehtivät rauhallisesti. Näin ollen olisi tehnyt mieli uskoa, ettei esiassa ole alkuakaan; mutta ottamalla huomioon kaiken sen mitä edellä on sanottu ja minkä kaiken todisteeksi näkijät tekevät valansa, täytyy muuttaa mielipiteensä.
Sitäpaitsi on vielä olemassa asianhaaroja, joita ei voi tässä mainita ja jotka antavat asialle yhä vakavamman luonteen.
Muuten kun ottaa vielä huomioon sen seikan, että mainittu Pellosmaan torppa on nyt jo kolmisen viikkoa ollut alituisten vierailijain tyyssijana ja että esimerkiksi sunnuntaina helmik. 18 p. oli ollut uteliaita alun toistasataa henkeä, niin että torpan huoneet olivat kuin »nuijalla lyötynä», ymmärtää jokainen varsin hyvin, että tässä ei tee mieli enää tehdä leikkiä, sillä tästä kaikesta koituu torpan väelle varsin tuntuvaa aineellista vahinkoa, paitsi suurta ajanhukkaa.
Teksti: Paikalla-käynyt
Artikkeli julkaistu Ilkka-lehdessä 1.3.1917 / Kansalliskirjasto. (Väliotsikot lisätty Uutissirkuksessa sata vuotta myöhemmin.)
Ilkan kirjoituksen julkaisivat omilla sivuillaan myös Uusi Suometar, Haminan lehti, Karjalan Aamulehti ja Maakansa.
Hyvä ihminen,
