Krimin sota ja kestävyysvaje ovat tyrehdyttäneet yskähdellen käynnistyneen keskustelun Finlandia-talon uudesta julkisivumateriaalista.

Julkisivupeli kiihtyi yllättäen eilen illalla, kun perinnepäreyhdistys julkisti kirjeenvaihtoa, jonka mukaan talon suunnitellut Alvar Aalto olisi halunnut rakennukseen päreseinät.
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston mukaan kovaääninen kädenvääntö aiheesta olisi välttämätöntä aloittaa mahdollisimman pikaisesti.
“Koska viimekertaiseen julkisivujen uusimispäätökseen meni parikymmentä vuotta, valintaprosessi olisi syytä käynnistää ennen kuin nykyiset marmorilaatat alkavat lopullisesti rapautua ja tipahdella ohikulkijoiden päähän”, turvallisuussyistä nimettömänä pysyttelevä kiinteistöviraston keskijohtoon kuuluva henkilö arvioi.
”Arkistoamme siivotessani löysin paperinipun, josta käy ilmi Alvar Aallon ensimmäinen tahto: valkoiseksi maalattu päre”, Suomen perinnepäreyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Anttila paljastaa ja korostaa, etteivät hän tai hänen yhdistyksensä esiinny tässä artikkelissa oikeilla nimillään.
“Aalto joutui hautaamaan suunnitelmansa, koska 1960-luvulla ei ollut tiedossa pärehöylää, jolla olisi saatu vaaditun kokoisia päreitä. Nykyisin tarvittavia päreitä voidaan tuottaa helposti kaukoidässä sekä millimetri- että tuumamitoituksella missä koossa tahansa.”
Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan edustaja suhtautuu tietoon jyrkän myönteisesti.
”Tämä on hieno uutinen ja odotan jo sitä päivää, kun Finlandia-talon julkisivu päästään palauttamaan alkuperäiseen asuunsa, jossa se ei vielä koskaan ole saanut olla”, edustaja toteaa ja kiiruhtaa muuttamaan perheenjäsentensä ja sukunsa yhteystiedot salaisiksi.
Alvar Aalto -säätiön niinikään nimettömänä pysyttelevän edustajan mukaan tieto pärevaihtoehdosta vie kärjen kritiikiltä, että suunnitteluvaiheessa ei olisi tiedetty rakennusmateriaalien sopivuutta pohjoiseen säähän.
“Aivan selvästi Carraran marmori on valittu juuri siksi, että pohjoisessa ilmastossamme se kupertuu lyhyessä ajassa niin, että pinnasta tulee elävä ja perinteikkään päremäinen”, säätiöstä kerrotaan.
”Nautitaan nyt rauhassa marmoripinnasta niin kauan kuin se kestää. Aikanaan pääsemme todistamaan talon loppuunsaattamista siihen muotoon kuin se alunperin oli suunniteltu, suomalaisella päreellä pinnoitettuna”, iloitsee myös Finlandia-talon julkisivua tarkkaileva satunnainen ohikulkija, joka hänkään ei halua esiintyä artikkelissamme nimellään.
Teksti: Tapio Albrecht, maakuntakirjeenvaihtaja & Gilbert Granholm, päätoimittaja
Heikkoja signaaleja aiheen vierestä jo aiemmin:
HS 14.3.2013: Finlandia-talon marmorilaatat repsottavat – ex-johtaja ei yllättynyt
Rakennuslehti 26.5.2011: Finlandia-talon marmorilaatat käyristelevät, mutta kestävät toistaiseksi
Edit: Juttumme julkaisun (3.3.2014) jälkeen asiasta on alettu puhua entistä enemmän, katso esim. HS 20.12.2015: Finlandia-talon marmorit menevät taas uusiksi ja HS 14.5.2017: Finlandia-talon kohuttu marmorijulkisivu kesti 20 vuotta – nyt on uuden remontin aika, ja koko peruskorjaus voi maksaa jopa 60 miljoonaa euroa
Hyvä ihminen,


