Virpojien ammattijärjestö pitää työnantajien palkankorotusesitystä nöyryyttävänä. Mikäli sopimusta ei synny, virpojien työnseisaus alkaa palmusunnuntaina ja jatkuu toisen pääsiäispäivän iltaan asti.
Virpojien ammattijärjestöjen keskusliiton puheenjohtajan Veetialeksi Mäkisen mukaan virvontapalkkioihin ei ole tehty edes indeksitarkistuksia vuosikymmeniin. Viimeinen suuri muutos tapahtui 1970-luvulla, jolloin palkkiot ryhdyttiin maksamaan välittömästi virvonnan yhteydessä.
“Etenkin Itä-Suomessa oli pitkään vallalla perinne, jossa virpomispalkkio noudettiin vasta viikon kuluttua virpomisesta eli pääsiäissunnuntaina” Mäkinen sanoo.
Virpomisen osuus bruttokansantuotteesta on supistunut jo kaksi vuosikymmentä.
“Pääsiäsmunat on ryhdytty valmistamaan yhä halvemmista raaka-aineista. Myös yllätysmunien yllätysten laatu on muuttunut yhä kehnommaksi.”
Ikävimmillään virpomispalkkiot ovat voineet ajaa virpojan kokonaan pois alalta.
“Esimerkiksi eräälle raumalaiselle virpojalle on jo useampana peräkkäisenä vuotena yritetty muutamassa kohteessa tarjota palkkioksi viinirypäleitä tai mandariineja”, Mäkinen päivittelee.
Käynnistyessään virpojien lakko sekoittaisi pahasti suomalaisten arjen. Moni perhe on valmistautunut budjeteissaan virpojiin etukäteen ja hankkinut runsaasti suklaamunia, jotka perheet joutunevat nyt syömään itse.
Myös matkoillelähtemis- ja verhojensulkemisaikeet sekä omakotitalojen ovikellojen paristojenpoistosuunnnitelmat päätynevät monilta uuteen harkintaan, koska kodin ei lakon sattuessa tarvitsekaan vaikuttaa asumattomalta koko palmusunnuntaita.
Pääsiäinen on alkuaan vierasperäinen juhla, jota alettiin juurruttaa väkisin Suomeen 1200-luvulla.
Hyvä ihminen,
