Suomessa on nyt todettu 1,2 miljoonaa koronapandemian maallikkoasiantuntijaa. Eilisen jälkeen on löydetty miltei 120 000 uutta asiantuntijatapausta.
Asiantuntijuus leviää tyypillisimmin internetin välityksellä erityisesti uutisjuttujen kommenttiosioissa.
Suomen 1,2 miljoonaa maallikkoasiantuntijaa ovat nyt sekä samaa että eri mieltä siitä, pitäisikö tavoitteena olla lauma-asiantuntijuuden saavuttaminen vaiko eikö.
”Jos yli 60 prosenttia suomalaisista olisi korona-asiantuntijoita, voisi koko uusi korona-asiantuntijuus sammua itsekseen”, kertoo Uutissirkuksen asiantuntemus- ja mielipideasiantuntija Uolevi Ahonen.
Somessa ja keskustelupalstoilla kokoontumisen lisäksi asiantuntijuuden riskitekijöitä ovat kova ääni, miessukupuoli ja hieman tavallista korkeampi tai alhaisempi tulotaso.
”Moni suomalainen on korona-asiantuntija huomaamatta sitä itse lainkaan tai siitä on vain vähäisiä merkkejä, kuten taipumus kommentoida hallituksen tiedotustilaisuuksia tai uutislähetyksiä ääneen, vaikkei muita perheenjäseniä olisi edes paikalla”, Ahonen sanoo.
Vaikeimmissa tapauksissa maallikkoasiantuntijuus on päässyt etenemään niin pitkälle, että muutoin aivan tavallinen suomalainen perusterve ihminen on pystynyt kertomaan täydellä varmuudella, mistä ja miten koronavirus sai alkunsa, miksi pandemiatilanteeseen jouduttiin ja mitä olisi pitänyt missäkin maassa milläkin hetkellä tehdä, miten ja milloin talouden avaaminen on toteutettava sekä milloin koronaan löytyy toimiva rokote.
”Silti en kehota ketään katsomaan peiliin. Riittää, että katsoo Yhdysvaltain presidenttiä”, Uolevi Ahonen arvioi.
Teksti: M.T. Rusanen, maakuntakirjeenvaihtaja & Gilbert Granholm, päätoimittaja
Hyvä ihminen,
