Tyypillisiin taudin oireisiin kuuluva pakkomielteinen Sanna Marinin yksityiselämän seuraaminen ja paheksuminen heikentää edelleen voimakkaasti Long-Marin-potilaiden ja heidän läheistensä psyykkistä hyvinvointia.
Kulunut talvi on ollut kiireistä aikaa työterveyslääkäreille ja psykologeille. Ylempien toimihenkilöiden tavanomaisten flunssien, selkäkipujen ja stressioireiden rinnalle on noussut vaiva, jonka Terveyspörriäisen johtava työterveyslääkäri Into Pitkänen on nimennyt Long-Mariniksi.
Tautia estävän rokotteen kehitystyö on pahasti kesken. Ongelmallista on, että kukaan ei varsinaisesti tiedä, mikä Long-Marinin aiheuttaa.
”Vaikutelma on, että oireet ovat useilla alkaneet jo vuonna 2019 Kokoomuksen jäätyä oppositioon”, Pitkänen valottaa.
”Vuoden 1987 jälkeen Suomessa on muodostettu kokoomukseton punamultahallitus vain kahdesti, joten monelle kokoomuslaiselle oli ehtinyt syntyä käsitys, että puolueella on oikeus osallistua kaikkiin hallituksiin.”
Vaiva jäi vähälle huomiolle koronapandemian aikana. Monien toimihenkilöiden siirryttyä pyörittelemään exceleitään kotioloissaan heiltä löytyi enemmän aikaa twiittailuun. Osalla työnantaja ei edes huomannut työtehon laskua, eräissä tapauksissa potilaan tiimin tulos jopa parani potilaan käytettyä lähes puolet työajastaan silloista pääministeriä käsittelevien someviestien kirjoittamiseen ja lukemiseen.
Tyypilliseen taudinkuvaan kuuluva pakkomielteinen Sanna Marinin yksityiselämän seuraaminen ja paheksuminen kuitenkin heikensi jo tuolloin potilaiden ja heidän läheistensä psyykkistä hyvinvointia.
Kokoomuksen vaalivoitto
ei nujertanutkaan
Long-Marin -oireita
”Huokaisimme helpotuksesta Kokoomuksen eduskuntavaalivoiton myötä viime vuoden huhtikuussa,” Into Pitkänen jatkaa.
”Oletimme oireiden helpottavan välittömästi äärioikeistohallituksen muodostettua hallitusohjelmansa.”
Ilo osoittautui kuitenkin ennenaikaiseksi. Moni oikeistokonservatiivi seuraa edelleen pakkomielteisesti Marinin yksityiselämää, esimerkiksi hänen minihameensa pituutta ja CO2-päästöjä, vaikka tietää itsekin toimintansa heikentävän omaa hyvinvointiaan.
Orpon hallituksen aloitettua on selvinnyt myös, että Long-Mariniksi ristityllä oireyhtymällä on kognitiivisia kykyjä heikentävä vaikutus. Mitään muuta selitystä Pitkänen ei keksi sille, että Marinin hallitusta syytetään mm. kokoomusjohtoisten hallitusten ottamasta velasta ja ikääntymisen aiheuttamista muutoksista maamme huoltosuhteeseen.
Myös jatkuva uhriutuminen normaaliin demokratiaan kuuluvista asioista, kuten välikysymyksistä ja mielenilmauksista, herättää lääkäreissä huolta.
”Osa potilaista tuntuu kärsivän myös ihan klassisesta kognitiivisesta dissonanssista, kun kohtuullisen pätevästi hommansa hoitaneen huulipunahallituksen jälkeen saimme populistisia heittoja viljelevän valtiovarainministerin, reservistä eroamisia kiihdyttävän puolustusministerin, EK:n teesejä papukaijan tavoin toistelevan työministerin ja pääministerin, jonka olemassaoloa harva edes huomaa.”
Toimintaterapia
on hillinnyt
pahimpia oireita
”Kokoomuslaisen identiteetti on kuulua kykypuolueeseen, mutta puolueen suoriutuminen ei tällä hetkellä osoita kovin suurta kyvykkyyttä. Kun tehdään työllisyystoimia, joilla ei ole työllistävää vaikutusta ja sosiaaliturvan leikkauksia, jotka lisäävät sosiaaliturvaan liittyviä menoja, niin vaikea sitä touhua on kenenkään puolustella. On ehkä helpompi jatkaa Marinin haukkumista”, Pitkänen arvioi.
Pahimpiin oireisiin on onneksi löydetty helpotusta vartavasten Long-Marinin hoitoon kehitetyn toimintaterapian keinoin.
Potilaille opetetaan voimalauseita, kuten ”hyvä hallitusohjelma”, “välttämättömät uudistukset”, ”vasemmiston itku”, ja ”köyhät kyykkyyn”. Lisäksi opetellaan veronkiertoon liittyviä loruja.
”Näitä sananparsia toistelemalla useimmat potilaat saavat pidettyä oireensa sillä tavalla aisoissa, että esimerkiksi perhe-elämä ei niistä enää kärsi”, Into Pitkänen kiteyttää.
Terveyspörriäisessä odotellaan parhaillaan valtion rahoitusta tarkempaan tutkimukseen hoidon vaikuttavuudesta.
”Kokeilimme myös ohjata potilaita käyttämään Ingmariinia levitteenä, koska sen nimihän kuulostaa vähän niin kuin jollain skandinaavisella kielellä sanottaisiin Ei Marinille. Alkuun se näytti auttavan, mutta jouduimme valitettavasti luopumaan tästä menetelmästä”, Pitkänen paljastaa.
”Ette arvaa, mistä kaikkialta sitä levitettä sitten löytyi.”
Kärsiikö läheisesi Long-Marinin oireista? Ota yhteyttä lähimpään seurakuntaasi. Monet niistä järjestävät vertaistukiryhmiä Long-Marin-potilaiden läheisille.
Teksti: Aimo Repo, maakuntakirjeenvaihtaja