Arviointi saattoi perikunnan jäsenet erittäin hankalaan tilanteeseen, koska he joutuvat maksamaan perimästään maatilan talouskeskuksesta ja kahdesta kesämökistä perintöveroa.
Päijäthämäläisen vainajan vanhimman pojan Arto Peräntaan, 59, kädet tärisevät vielä neljä viikkoa perunkirjoituksen jälkeen, kun hän näyttää tilaisuudessa tehtyjä papereita.
“Ei voi olla niin, että 140-neliöisen kuuden huoneen ja keittiön talon arvoksi merkitään 150 000 euroa”, Peräntaka sanoo ja katsoo tuohtuneena tuvan ikkunasta avautuvaa lumen peittämää järvimaisemaa.
“Lisäksi perimme isältäni kaksi länsirantaista kesämökkiä, joista kummankin arvoksi on perukirjaan kirjattu yli 100 000 euroa.”
Peräntaan perikunnan tilanne on puhuttanut alueen ihmisiä laajasti.
“Kun kävin tankkaamassa Apsilla, kuulin siellä monilta miehiltä, että yli kymppitonnia ei ole koskaan missään näiden kulmien perunkirjoituksessa merkattu minkään rakennuksen arvoksi. Tai no kerran on laitettu 15 000 yhdelle talolle, kun se oli Mäkeläisen naapurissa, joka oli verotoimistossa töissä.”
Oma poika suositteli
uskottuja miehiä
Arto Peräntaka on niin suutuksissaan, että hän vetää takin ylleen ja lähtee puhisten kävelemään tilan 400-metristä rantaviivaa edestakaisin.
Kaikki ongelmat alkoivat, kun uskotun miehen tehtävään jo lupautunut henkilö sairastui äkillisesti.
“Liukkolan Yrjö täällä on serkkunsa kanssa hoitanut perunkirjoituksia niin kauan kuin kukaan muistaa. Meillekin oli tulossa, mutta joutui yhtäkkiä ohitusleikkaukseen ja sai jotain jälkitauteja.”
“Kun se Liukkolan serkku oli vaan enempi semmoinen apumies, niin poikani siihen kiireeseen suositteli yhtä vanhaa koulukaveriaan, joku asianajaja kai se nykyään on. Ja sieltä se tuli hienossa takissaan jonkun toisen lakimiehen kanssa ja ne olivat ottaneet selvää jostain toteutuneista kiinteistökaupoista ja mökkien varustelusta ja laittoivat perukirjaan ne rätinkinsä.”
Sukulaisten välit
ovat katkeamassa
Peräntaka on totisen paikan edessä. Hän ja hänen siskonsa joutunevat käyttämään osan aiempien puutavarakauppojensa tuloista perintöverojen maksuun.
Tilannetta ei ole helpottanut kuolinpesän kolmannen osakkaan eli Peräntaan pikkuveljen suhtautuminen asiaan.
“Velipoika sanoi ihan vakavalla naamalla, että järven eteläpäässä on myyty hiukan meidän taloa muistuttava kiinteistö juuri uskottujen miesten arvioimaan hintaan. Ja että jos tämä vaihtaisi omistajaa samalla summalla, meille ei syntyisi verotettavaa myyntivoittoa.”
“Jumalauta hetikö pitäisi ruveta kaupittelemaan isän vaivalla rakentamia taloja ja mökkejä! Minä kyllä ajan tänne joka juhannuksena 300 kilometriä, jotta voin lämmittää saunan ja polttaa kokkoa. Ja monina viikonloppuinakin aion tulla! Samalla reissulla se hoituu kuin käynti minun omallakin kesämökillä.”
Peräntaka katkaisi heti välit veljeensä. Se pani miehen mielen matalaksi, perunkirjoituksen takia kun oma poikakin on jo haussa lähestymiskieltoon. Peräntaka haluaakin muistuttaa kaikille, että uskottujen miesten valinnassa on käytettävä malttia.
“Että selvittää, minkälaisia arvoja ne on keksin… siis arvioineet millekin kiinteistölle aiemmin tekemissään perunkirjoituksissa. 20 000 on se alaraja, jonka yli jos perinnön arvo menee, niin veroja joutuu maksamaan.”
Hyvä ihminen,
