Ukrainan sota on lisännyt eskaloitua-verbin käyttömäärät äärimmilleen otsikoissa, ingresseissä, leipäteksteissä ja suorissa raporteissa.

Uutissirkuksen kielenhuolto- ja laiskuusasiantuntija Uolevi Ahonen on kahden viikon sisällä kirjannut ylös lähes 3 700 eskaloitumista. Hänen mukaansa eskaloituminen on tunkeutunut myös kahvipöytäkeskusteluihin.
”Suosimallani liikenneasemalla kun salakuuntelin jutustelua naapuripöydästä, havaitsin puhuttavan ilmavaivojen eskaloitumisesta hernekeitto-aterian jälkeen.”
Helsingin Sanomien jutuissa eskaloitua-verbi esiintyi perusmuodossaan 1990-luvulla viisi kertaa, 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kestäessä seitsemän kertaa, 2010-luvulla 42 kertaa, mutta vuoden 2020 tammikuun ja tämän päivän välisenä aikana jo 18 kertaa.
”Ja tämä siis vain verbin perusmuodosta laskettuna yksistään Hesarissa.”
Eskaloitumisella tarkoitetaan laajenemista, paisumista tai kärjistymistä.
Uutissirkuksen saamien tietojen mukaan eskaloituminen on yleistynyt viime vuosina kaikissa meditaloissa.
Esimerkiksi paikallislehti Kaakonkulma kertoi viime kesänä, että Virolahden karhuongelma eskaloituu. Sipoon Sanomissa puolestaan Junon ja Leon duoprojekti eskaloitui trioksi.
Ahonen arvelee, että pahin on vielä edessä.
”Jos rauhanneuvotteluissa edetään, seuraaavaksi eskaloituu tiekartta-termin käyttö suunnitelma-sanan tilalla”, hän ennustaa.