Katsekontaktit kanssa-autoilijoihin ja viisaampi väistää -ajattelu auttaisivat vähentämään liikennekuolemia etuajo-oikeutetuilla väylillä.
Mikäli lakiehdotus toteutuu, yksikään autoilija ei enää pääse yllättämään toista autoilijaa missään risteyksessä. Tällä hetkellä pahin ongelma on se, että autoilija ei tiedä, mitä toinen aikoo.
”Autoilija voi ajaa risteyksen lähellä, mutta mistäs toinen autoilija voisi tietää, aikooko se toinen todella ajaa tien yli vai ei”, liikenneturvallisuusasiain risteysalueneuvottelukunnan puheenjohtaja Aki Laaksomäki kuvailee.
Tällaisessa tilanteessa jokainen ratin takana istuva voi Laaksomäen mukaan käyttää silmiään ja katsoa toista autoilijaa.
“Lähes poikkeuksetta autoilijat kuitenkin jättävät ottamatta katsekontaktin vähempiarvoista tietä lähestyvään ajoneuvon kuljettajaan. Vaikka etuajo-oikeutettua tietä ajava henkilöautoilija olisikin lain puitteissa oikeassa, niin esimerkiksi painavaa citymaasturia kannattaa aina olla valmis väistämään, koska siinä kyllä käy törmätessä huonosti.”
”Kyllä se niin on, että viisaampi väistää. Yhtään ei lohduta sairaalassa tai arkussa maatessa se, että piti jääräpäisesti kiinni omista oikeuksistaan siellä pienemmässä autossaan.”
Oikeassa olemisen
kulttuuri vei hengen
Oikeassa olemisen kulttuurista on saatu esimakua, kun uutta käytäntöä on pienimuotoisesti kokeiltu rajatulla alueella Etelä-Satakunnassa.
”Mies kuoli, kun hän ajoi henkilöautollaan hidastamatta etuajo-oikeutettua tietä, eikä ensinkään huomioinut risteävältä tieltä kolmion takaa lähestynyttä täysperävaunullista puutavararekkaa”, kertoo liikenneturvallisuuden kehittämishankkeen projektipäällikkö Unto Manttila.
“Tukkirekalla ei ollut mitään mahdollisuuksia väistää, koska risteys on sumputettu hyvin taajaan liikenteenjakajilla”, Manttila jatkaa.
“Eteni etuajo-oikeutettua
väylää ja omi sen itselleen”
Onnettomuusuutista kommentoineet lukijat kiinnittivät huomiota siihen, että menehtyneellä autoilijalla ei ollut kypärää ja että hän ajoi aivan liian lujaa, 60 km tunnissa, kun nopeusrajoitus alueella oli 60 km tunnissa.
”Yritti omia etuajo-oikeutun tien itselleen”, nimimerkki Tien päällä jo vuodesta 1959 kiteytti muiden tunnot.
Onnettomuus sai työryhmän kehittämään henkilöautoilijoiden turvallisuutta myös uusin keinoin.
“Kaikkiin risteyksiin olisi saatava liikennevalot ja kaikista suunnista tuleville autoilijoille napit, joita painamalla he varaisivat ikään kuin oman vuoronsa edetä kadun yli”, Manttila sanoo.
”Tässäkin voitaisiin mennä pyörä- ja suojateiltä tutun mallin mukaan. Nappi sijoitettaisiin autoilijan kulkusuuntaan nähden oikealla puolella sijaitsevaan pylvääseen”, Laaksomäki lisää.
Koska liikennevalojen pystyttäminen vie vuosia, alkuvaiheen pikauudistuksena Suomen kaikille etuajo-oikeutetuille teille asennetaan risteyksiin riittävän korkeat kanttikivet.
”Näin isompaa väylää etenevä autoilija joutuu väkisinkin jarruttamaan ja varomaan muuta liikennettä, eikä pääse yllättämään kolmion tai stop-merkin takaa tulevia kanssa-autoilijoitaan.”
Teksti: Jari Linkola, maakuntakirjeenvaihtaja & Gilbert Granholm, päätoimittaja
Hyvä ihminen,
