Säynätsalolaisen perheen lomamatka päättyi katastrofiin. Vanhemmat ovat päätyneet hermohoitoon ja lapsia uhkaa tuhkarokko.
Perheen isä Uolevi Santatöyssy on päässyt sairaalahoidosta lomille. Hän kertaa järkyttyneenä tapahtumia, joiden kaltaisia kukaan ei heistä ei osannut varoa.
“Lähdimme pahaa-aavistamatta erään aamuna ajamaan sukulaisiin Kuivasperälle. Kuten ennenkin, napsautin puhelimeni navigaattorin päälle. Sen määritelmän mukaan matka-aika on kolme tuntia ja kilometrejä noin 200.”
Santatöyssyn mukaan perhe oli varautunut siihen, että laite ohjaa välillä minne sattuu.
“Usein olemme ajaneet pellon päähän, jossa kone antaa yhtäkkiä käskyn kääntyä oikealle, tai jos olemme menossa maantietä jonnekin, niin yhtäkkiä se määrää ajamaan u-käännöksen. Välillä se ilmoittaa, että aja tätä tietä tuhatneljäsataa, viisisataa tai kuusituhatta kilometriä vaikka et ole menossa kuin kirkolle.”
Irmeli Santatöyssy tulee makuuhuoneesta. Hänen silmänsä ovat punaiset ja hän nylkyttää sormissaan paperinenäliinaa. Nyyhkyttäen hän kuuntelee miehensä tarinaa.
“Olimme tehneet saman reissun navigaattorin avulla ennenkin. Laite vei meidät kuitenkin Kynkävaaraan, josta löysimme hyvin viehättävän ravintolan ja sen lisäksi mahdottoman hyvän kirpputorin, joka oli varsinkin Irmelin mieleen”, isä sanoo ja luo vaimoonsa hellän katseen.
Irmeli parahtaa ja niistää kuuluvasti.
“Ajattelimme siis, että navigaattori johtaa meidät jälleen toivomaamme paikkaan, jotta saisimme taas syödä hyvin ja jotta vaimo saisi ostettua itselleen ja lapsille jotain kivaa. Lapsetkin olivat riemuissaan, sillä Kynkävaaran postissa oli avointen ovien päivä ja siellä oli tarjolla limsaa ja karkkeja.”
Suuri oli vanhempien järkytys, kun navigaattori alkoi viedä ihan oikeaan suuntaan, kohti Kuivasperää.
“Oli kaamea tilanne, kun Kuivasperän kylttejä alkoi ilmestyä tien varsille. Vaimoni oli järkytyksestä kalpea, ja lapset remusivat hulluna takapenkillä.”
Santatöyssy kertoi yrittäneensä tahallaan hidastella.
“Kurvasin pari kertaa hämäyksen vuoksi päätieltä rapaisille kyläteille, jotta navigaattori olisi mennyt sekaisin ja vienyt meidät Kynkävaaraan, mutta järkyttävän päättäväisesti se määräsi meidät ajamaan suoraan Kuivasperään ja sukulaistemme pihaan.”
“Nyt meidän oli pakko mennä kylään vaikka aioimme viettää hauskan päivän.”
Sukulaisvierailun jälkeen koko perhe on alkanut oireilla.
“Seuraavan kerran kun lähdemme reissuun, olemme ajatelleet ottaa käyttöön Irmelin seitsemän vuotta vanhan kännykän. Sen navigaattori ei koskaan toiminut oikein. Luotamme siihen, että se vie meidät jälleen ihan väärään paikkaan.”
Teksti: Unelma Littoinen-Lätti, Satiiriämpäri 2019 -kilpailija
Tämä teksti on mukana Satiiriämpäri 2019 -kirjoituskilpailussamme.
Hyvä ihminen,
