Ensin kielletään ilmaisämpärit, siirtymäajan jälkeen kaikki ämpärit. Poikkeuksen muodostavat itse tehdyt puusta tai kierrätetystä orgaanisesta aineksesta valmistetut ämpärit.
Hallituksen asettama työryhmä on saanut valmiiksi esityksen, jonka työnimi on Lex Ämpäri. Työryhmää vetäneen Environment Consultant Elmeri Hinkkalan mukaan aikataulu on ollut tiukka ja työtahti kova. Taustalla on ollut huoli muovijätteen määrästä maailmassa ja Suomen menetetystä asemasta Euroopan unionin mallioppilaana.
Ympäristöministeriön virkamies Mette Bomlund (ruots., ent. vihr.) kiittelee työryhmää.
“Todella hyvin on sujunut yhteistyö, ja esitys valmistui viisi minuuttia ennen määräaikaa. Nyt laki saadaan voimaan jo tammikuun alussa.”
Tästä on kyse
Tammikuun alussa 2019 astuu voimaan laki, joka kieltää kaikenlaisten ilmaisten ämpäreiden jakamisen. Kielto on ehdoton, ja sitä vahvistetaan asteittain kovenevin rangaistuksin.
Laki kieltää myös muovisten ämpäreiden valmistuksen ja myynnin. Siirtymäaika kestää vuoden 2019, jonka aikana myymälöiden varastoissa olevat ämpärit saa myydä.
Ämpäreiden myyntiä säännöstellään siten, että kukin talous saa ostaa vain yhden ämpärin vuoden aikana.
Myydyt ämpärit pitää rekisteröidä, ja ämpäritaloutta valvomaan on perustettu nykyaikaista älyteknologiaa hyödyntävä ämpäritoimikunta.
Kotitaloudet saavat edelleen käyttää hallussaan olevia ämpäreitä, mutta käyttökelvottomiksi rikkoutuneet ämpärit tulee toimittaa kierrätyspisteisiin ja korvata muovittomilla.
Tavoiteena on täysin muoviämpäritön yhteiskunta vuoteen 2025 mennessä.
Hyvinvointia ämpärittömyydestä
Myös terveydelliset seikat puoltavat ämpäreistä luopumista. Tämä koskee etenkin ilmaiseksi jaettavia ämpäreitä.
“Ilmaisten ämpäreiden jakaminen herättää ihmisten alkukantaisimmat vietit ja tekee heistä primitiivisiä petoja. Ämpäreiden jonottaminen aiheuttaa voimakasta stressiä ja kuormittaa keskushermostoa”, selittää psykiatrian professori Katariina Pöyrölä.
Paikoitellen ämpärien ilmaisjakelu on synnyttänyt mellakoita, koska ämpäreitä ei ole riittänyt kaikille ja tuntikausia jonottaneiden ilman ämpäriä jääneiden turhautuminen on purkautunut hallitsemattomana aggressiivisuutena. Mellakoista on aiheutunut mittavia aineellisia vahinkoja ja paljon inhimillistä kärsimystä.
“Lapsille on huomattavasti parempi, että vanhemmat ovat heidän kanssaan kotona kuin jonottamassa ämpäreitä tuntitolkulla. Lisäksi ämpäreitä jonottaneet vanhemmat ovat tyypillisesti sen verran kiihtyneessä mielentilassa, että vaarantavat lapsen turvallisen kasvuympäristön”, professori Pöyrölä jatkaa.
“Ei ole väliä, onko jonottaja saanut ämpärin vai ei, yhtä lailla hänen keskushermostonsa on ylikiihottuneessa tilassa. Sillä voi myös olla vaikutusta yöuneen ja työkykyyn.”
Suomen kilpailukyky ja innovatiivisuus nousuun
Koska Suomen talouskasvu ja kilpailukyky ovat jo pidemmän aikaa herättäneet huolta politiikassa ja elinkeinoelämässä, Suomessa on herätty pohtimaan radikaalejakin vaihtoehtoja.
“Päivän sana on Clean Tech ja vihreät innovaatiot. Vihreys on kilpailuvaltti, ja Suomen pitää vahvistaa kansainvälistä profiiliaan maana, jossa on puhdas luonto ja tekemisen meininki”, Environment Consultant Elmeri Hinkkala sanoo.
Kauppa- ja teollisuusministeriön innovaatiojaoston apulaisjohtaja Kaaleppi Kasanen täydentää: “Suomi houkuttelee nyt kansainvälisen tason investointeja, koska olemme edelläkävijöitä. Toisaalta nyt on syntynyt tilaus uudenlaisten ekologisten materiaalien kehittelylle. Meillä on nyt valtava start up -potentiaali.”
Teksti: Alli Tiili, Satiiriämpäri 2019 -kilpailija
Aiheesta muualla:
HS 13.11.2018: Raportti: Suomen oma käsitys ”mallimaan” asemastaan ja maine muiden silmissä ovat ristiriidassa
Iijokiseutu 24.1.2018: Ämpärit ja hernekeitto loppuivat kesken
Tämä teksti on mukana Satiiriämpäri 2019 -kirjoituskilpailussamme. Osallistu sinäkin!
Hyvä ihminen,
