Tapauksen havaitsi ensimmäisenä ohituskaistalla autoillut insinööri Simo Ranne, joka oli hämmästyksensä vuoksi pudottaa kännykkänsä sylissään olleeseen kahvikuppiin.
“Olin niin ihmeissäni, että hiljensin vauhtia ja palasin tarkkailuasemiin turvaväliä pitäneen auton taakse. Laitoin puhelimen videonauhoituksen päälle ja aloin tallentaa hätkähdyttävää menoa, jotta olisin voinut lähettää videoni iltalehtien nettisivuille ja saada rahaa tai ainakin yhden elokuvalipun”, työtön salolaisinsinööri toteaa.
Ranteen mukaan moottoritiellä oli jo voimassa sadan kilometrin talvinopeusrajoitus, joten ohituskaistan autoilijoiden keskinopeus oli noin 130 km/h.
“Välillä lapsiperheet ohittivat turvaintoilijan ja taaperot hauskasti näyttivät pitkää nenää sääntöekspertille. Joistakin autoista vilauteltiin keskaria lennokkaan ohituksen yhteydessä. Parhaassa tilanteessa kaksi Bemaria ja yksi Audi joutuivat paniikinomaisesti jarruttamaan hyvästä matkavauhdista ja vaihtamaan kaistaa tähän turvaväliin, koska he ilmeisesti epäilivät eräälle sillalle seisahtunutta polkupyöräilijää moottoripyöräpoliisiksi”, Simo Ranne kertoo.
“Lopulta kyllästyin videointiin, polkaisin pedaalin pohjaan ja siirryin ohituskaistalle. Päätinpä minäkin roiskauttaa kurat turvaväliautoilijan päälle ja koukkasin matelukaistan puolelle heti ohituksen jälkeen.”
Katsoessaan taustapeiliinsä Ranne hämmästyi niin, että pudotti puhelimensa lattialle, kaatoi kahvit housuilleen ja oli ajaa päin keskikaidetta.
“Turvaväliauton pelkääjän paikalla istui entinen työkaverini Ville Penttinen, joka naputteli tarkkaavaisena läppäriään samalla kun autoa ei ohjannut kukaan. Samalla muistin, että Ville oli yt-paketin sijaan ottanut vastaan tehtävän jostakin älyautoprojektista. Mutta kohta ne loppuvat Villeltäkin hommat, kuka nyt tuollaisia älyttömiä pakko-ohjattuja autoja ostaisi”, Simo Ranne alkaa hihitellä kämmenillään vaivihkaa reisiinsä lyöden.
Teksti: Teppo Tasanen, maakuntakirjeenvaihtaja
Hyvä ihminen,
