{"id":2632,"date":"2017-08-15T12:21:46","date_gmt":"2017-08-15T09:21:46","guid":{"rendered":"http:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/?p=2632"},"modified":"2017-09-22T08:08:17","modified_gmt":"2017-09-22T05:08:17","slug":"vaino-voionmaa-rautatiepolitiikkamme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/?p=2632","title":{"rendered":"V\u00e4in\u00f6 Voionmaa vuonna 1919: Rautatiepolitiikkamme"},"content":{"rendered":"

Rautatiet ovat aina taloudellisia yrityksi\u00e4. Niihin ei voida ryhty\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 ei ole taloudellisia voimia ratain rakentamiseen ja k\u00e4ynniss\u00e4 pit\u00e4miseen. Ne ovat taloudellisia yrityksi\u00e4 siin\u00e4kin suhteessa, ett\u00e4 rautatien omistaja niist\u00e4 tavallisesti toivoo taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 ja voittoa itselleen.<\/strong> <\/p>\n

\"h\u00f6yryveturi
V\u00e4in\u00f6 Voionmaa pohti valtionrautateiden tulevaisuutta vuonna 1919. Arkistokuvassamme museojuna Helsingin Punavuoressa matkalla kohti Kaivopuistoa vuonna 1994.<\/figcaption><\/figure>\n

Hyvin yleinen on ollut ja on viel\u00e4kin se k\u00e4sitys, ett\u00e4 rautatien on oltava vain tavallinen liikeyritys, jonka p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on tuottaa mahdollisimman suuria korkoja siihen kiinnitetylle p\u00e4\u00e4omalle. Sellainen k\u00e4sitys on ollut vallalla etenkin Englannissa ja Amerikassa, miss\u00e4 sen vuoksi rautatiet kokonaan tai valtaavaksi osaksi ovat yksityisratoja. <\/p>\n

Se on ollut kyll\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4kin, sill\u00e4 niiden maiden koko taloudellinen el\u00e4m\u00e4 on viime aikoihin saakka perustunut yksityisten taloudelliseen vapauteen ja kaikkien yksinoikeuksin rajoitusten vastustamiseen, jotapaitsi sik\u00e4l\u00e4iset rautatieyritykset ovat olleet niin suuria ja uskallettuja, ett\u00e4 valtiot eiv\u00e4t ole katsoneet voivansa sijoittaa yleisi\u00e4 varoja moisiin seikkailuihin. <\/p>\n

On ollut aika, jolloin Suomessakin
\non suosittu yksityisratoja<\/strong><\/p>\n

On ollut aika, jolloin Suomessakin on suosittu yksityisratoja, jopa on valtiomme ollut halukas luovuttamaan valmiit valtionradatkin yksityisten keinottelijain k\u00e4siin. Onneksi siit\u00e4 ei tullut mit\u00e4\u00e4n. Meid\u00e4n suuressa ja harvaanasutussa maassamme on n\u00e4et valtionrataj\u00e4rjestelm\u00e4 sopivin. <\/p>\n

Suurin osa Suomen rautateit\u00e4 on aina tuottanut tappiota, Kuitenkin ne ovat olleet
\nmaan ja kansan menestymiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja niiden tuottama v\u00e4lillinen hy\u00f6ty on varmaan moninkertaisesti korvannut tappiot. Muutamat radat ovat kyll\u00e4 pitempi\u00e4 aikoja tuottaneet voittoakin. <\/p>\n

Mutta yhteis\u00f6n kannalta olisi ollut v\u00e4\u00e4rin pit\u00e4\u00e4 tappiota tuottavat radat valtion hallussa ja luovuttaa voittoa tuottavat yksityisille, sill\u00e4 maan rautatieverkko on kuitenkin yhteenkuuluva kokonaisuus, jossa toisen osan voitto saattaa olla kotoisin toisen osan tappiosta jne. N\u00e4ist\u00e4 ja muista syist\u00e4 valtionrataj\u00e4rjestelm\u00e4 on meid\u00e4n maassamme kaikin puolin luonnollisin ja oikeutetuin, ja yksityisell\u00e4 yritteli\u00e4isyydell\u00e4 on tilansa ainoastaan siell\u00e4, miss\u00e4 valtio syyst\u00e4 tai toisesta ei tahdo rautatiemonopoliansa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

V. 1915 valtionradat tuottivat huomattavan nettovoiton (7% rautateihin kiinnitetylle p\u00e4\u00e4omalle) ja seuraavana vuonna voitto oli viel\u00e4 suurempi. Mutta sen j\u00e4lkeen on rautateitten talous huonontunut huimaavaa vauhtia. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 siihen on ollut polttoaineen tavaton kallistuminen, kun polttoainemenot v. 1915 tekiv\u00e4t vain 6.0 milj. markkaa, nousivat ne seur. vuonna 9.8 ja v. 1916 18.8 milj. markkaan ja viime vuodeksi oli t\u00e4m\u00e4 er\u00e4 rautateitten menoissa merkitt\u00e4v\u00e4 jo yli 44 milj, markaksi! Sellaiset summat pakottavat v\u00e4kisinkin ajattelemaan rautateitten talouden parantamista, mik\u00e4 tietysti muutenkin on valtion velvollisuus. <\/p>\n

Kysymys s\u00e4hk\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4
\nkuljetusvoimana rautateill\u00e4<\/strong><\/p>\n

Muutaman viime vuoden kuluessa on rautateill\u00e4mme tehty kokeita polttoturpeen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ottamiseksi ja aivan \u00e4skett\u00e4in on Konnunsuolla l\u00e4hell\u00e4 Saimaan kanavaa ryhdytty suurikaavaisempaan yritykseen sill\u00e4 alalla. Viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 kysymys s\u00e4hk\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 kuljetusvoimana rautateill\u00e4 meill\u00e4kin vihdoin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vakavasti astuneen p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestykseen, jossa se muissa koskirikkaissa maissa jo monta vuotta on ollut.<\/p>\n

Maamme oma etu vaatii, ett\u00e4 Suomen rautatiet mik\u00e4li mahdollista palvelevat my\u00f6skin kansainv\u00e4list\u00e4 liikennett\u00e4. Meren ja ulkomaisen meriliikkeen yhteyteen pyrkiv\u00e4t jo ensim\u00e4iset rautatiemme. Se oli yhten\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 H\u00e4meenlinnan\u2014Helsingin radan rakentamisella; Pietarin radan rakentamista harrastettiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 sen vuoksi, ett\u00e4 se Pietarin kautta saattaisi maamme kaivattuun rautatieyhteyteen Europan kanssa, ja Hangon rata rakennettiin nimenomaan kansainv\u00e4list\u00e4 kauttakulkuliikennett\u00e4 varten. Jo 1840-luvulla maamme sanomalehdet suunnittelivat yhdejakoista Pietarin\u2014Turun linjaa ja seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 L. G. v. Haartman hyvill\u00e4 syill\u00e4, vaikka ep\u00e4is\u00e4nmaallisessa hengess\u00e4 puolusti saman radan rakentamista. <\/p>\n

Pietarin rata on tuottanut meille monta ik\u00e4vyytt\u00e4, viimeksi onnettoman \u00bbyhdysliikenteen\u00bb, mutta se on kuitenkin ollut Suomelle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tarpeellinen ja t\u00e4m\u00e4n suuren radan ja siihen liittyv\u00e4n kansainv\u00e4lisen liikenteen kehitt\u00e4minen parempaan suuntaan, ennen kaikkia sen saattaminen parempaan yhteyteen Ruotsin ja l\u00e4ntisen Europan kanssa on oleva itsen\u00e4istyneen Suomen t\u00e4rkeimpi\u00e4 rautatiepolitisia teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Kun illalla Helsingiss\u00e4 astuttaisiin
\nmakuuvaunuun, her\u00e4tt\u00e4isiin aamulla Tukholmassa<\/strong><\/p>\n

Jo useita vuosia sitten tehtiin ehdotuksia matkustajia kuljettavan h\u00f6yrylauttaliikkeen j\u00e4rjest\u00e4miseksi Turusta Tukholman ulkosatamaan Kapellsk\u00e4riin. Jos lyhyt rataosa Kapellsk\u00e4rist\u00e4 Tukholmaan teht\u00e4isiin kuljettavaksi Suomenkin junille, voitaisiin Viipurista ja Helsingist\u00e4 junaa muuttamatta ajaa Tukholman asemalle saakka. <\/p>\n

Kun iltamy\u00f6h\u00e4ll\u00e4 Helsingiss\u00e4 astuttaisiin l\u00e4ntisen ekspressijunan makuvaunuihin,
\nher\u00e4tt\u00e4isiin aamulla Tukholmassa. Kuinka suurenmoista! H\u00f6yrylautta-ajatus on saanut l\u00e4mmint\u00e4 kannatusta molemmin puolin Ahvenanmerta. <\/p>\n

Varsinkin Turku, joka \u00e4skett\u00e4in on ryhtynyt uuden suuren ulkosataman hankkimiseen Raisiossa, on osoittanut t\u00e4ss\u00e4kin asiassa suurta harrastusta. Asia on koko maallemme t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 se koskee suuren kansainv\u00e4lisen tien avaamista ja Skandinaviasta Suomen kautta Pietariin ja Moskovaan saakka. T\u00e4ll\u00e4 liikesuunnalla on menneisyytt\u00e4 ja tulevaisuutta, sill\u00e4 se on Pohjois-Europan suorin, asutuin ja meren v\u00e4himmin katkaisema valtalinja. <\/p>\n

Ehdotettu Helsingin\u2014Tallinnan h\u00f6yrylauttatie, joka kyll\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n on toteuttamisen
\narvoinen yritys sekin, ei miss\u00e4\u00e4n suhteessa est\u00e4 kilpailua Tukholman linjan kanssa.<\/p>\n

Mutta jos todella halutaan l\u00e4ntisest\u00e4 h\u00f6yrylauttatiest\u00e4 saada hy\u00f6ty\u00e4 maallemme, olisi harkittava, eik\u00f6 sit\u00e4 varten olisi rakennettava kokonaan uusi suora, pikajunaliikkeelle soveltuvarata Riihim\u00e4elt\u00e4 Piikki\u00f6\u00f6n ja sielt\u00e4 ensi tilassa edelleen Paraisten ja Nauvon saarien kautta Korpon ulko\u00e4\u00e4reen, mik\u00e4 rata kuuluu olevan teknillisesti aivan mahdollinen rakentaa. N\u00e4iden uutisratain kautta tulisi junamatka It\u00e4-Suomesta Ruotsiin paljon lyhemm\u00e4ksi ja Helsingist\u00e4kin joutuisammaksi kuin mutkikasta rantarataa pitkin, samalla kuin lauttamatka lyhenisi usealla penikulmalla ja lauttaaika joillakuilla tunnilla. <\/p>\n

Jos viel\u00e4 tulevaisuudessa rautatie rakennettaisiin Ahvenanmaan mantereen yli jouduttamaan merimatkaa, niin olisi meid\u00e4n puoleltamme tehty kaikki, mit\u00e4 vastaiseksi voidaan tehd\u00e4 suuren europpalaisen tiemme varustamiseksi.<\/p>\n

Olemme edellisess\u00e4 kosketelleet ainoastaan muutamia rautatiepolitikkamme kysymyksi\u00e4. Rautateitten t\u00e4rke\u00e4t sis\u00e4lliset pulmat, kysymykset rahtimaksuista ja pilettien hinnoista, rautateitten hallinnosta, suuri lukuisen rautatiev\u00e4en asemasta ja oloista yms., t\u00e4ytyy j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. Mutta jo sekin, mit\u00e4 edell\u00e4 on esitetty, varmaan saa lukijan my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 rautatieasiat todella ovat koko yhteiskunnalle sangen t\u00e4rke\u00e4t ja vaativat valveutuneitten kansalaisten tarkkaa huomiota.<\/p>\n

Erityisesti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyhetki rautatiepolikassakin painavan mieleemme sit\u00e4 kehityksen ankaraa s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, ett\u00e4 sellainen kansa, joka ei kykene k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n maansa etuja omaksi ja maailman hy\u00f6dyksi, menett\u00e4\u00e4 sananvallan maansa taloudellisissa asioissa ja ehdottomasti joutuu vieraitten sortajain riistett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Teksti:<\/strong> V\u00e4in\u00f6 Voionmaa. <\/p>\n

(Alkuper\u00e4inen artikkeli<\/a> julkaistu Ty\u00f6v\u00e4en Kalenterissa n:o 12, v. 1919 \/ Kansalliskirjasto. Teksti\u00e4 lyhennetty, v\u00e4liotsikot lis\u00e4tty ja kappaleenjaot muokattu Uutissirkuksessa v. 2017) <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rautatiet ovat aina taloudellisia yrityksi\u00e4. Niihin ei voida ryhty\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 ei ole taloudellisia voimia ratain rakentamiseen ja k\u00e4ynniss\u00e4 pit\u00e4miseen. Ne ovat taloudellisia yrityksi\u00e4 siin\u00e4kin…<\/p>\n","protected":false},"author":17,"featured_media":1119,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[63],"tags":[210,247,95,248],"class_list":["post-2632","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-innovaatiot","tag-junat","tag-liikenne-2","tag-politiikka-2","tag-vanhat-lehdet-kertovat","entry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2632","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/17"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2632"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2632\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/1119"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2632"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2632"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/cheatingu.com\/uutissirkus\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2632"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}