Autoilun aiheuttamista sosiaali- ja terveysongelmista vaietaan Suomessa yhä, selviää Irti autoista ry:n varhain tänä aamuna julkaistusta raportista.
Irti ratista: Ratkaisuja ylisukupolviseen autonkäyttöön -raportin kirjoittanut sosiologian lisensiaatti Kaarlo Kardán sanoo, että kyse on vakavasta koko suomalaista yhteiskuntaa koskettavasta ongelmasta.
”Yhteiskunnan läpiautoistuminen estää meitä näkemästä tuulilasia edemmäs. Ongelmien ratkaisu edellyttää, että lähestymme asiaa kotteron ulkopuolelta”, Kardán esittää.
Ongelmat palautuvat
usein lapsuuteen
Kardánin mukaan malli autoiluun saadaan monesti jo kotoa. Autonkäyttäjien vanhemmat ovat usein itsekin autoilijoita.
”Leikkiautot, autoilun näkeminen arjessa ja yleinen automyönteinen ilmapiiri elokuvissa ja musiikissa luovat lapsille kuvan autonkäytön hyväksyttävyydestä, jopa haluttavuudesta”, sanoo Irti autoista ry:n toiminnanjohtaja Onerva Onnikka.
”Myöhemmällä iällä lehdissä, TV:ssä ja somessa kiertävät automainokset liittävät autoilun myös seksuaaliseen haluttavuuteen, mikä on hyväksyntää hakeville nuorille tärkeää”, Onnikka jatkaa.
Kevytautot porttina
raskaampiin nelipyöräisiin
Kardán sanoo, että viime vuosina yleistyneet kevyt- tai mopoautot toimivat väylänä säännölliseen autonkäyttöön. Ne vaihtuvat käytön jatkuessa usein yhä raskaampiin ajoneuvoihin.
”Vaikka ikärajoilla pyritään suojelemaan herkässä iässä olevien nuorten kehitystä, jää moni nuori koukkuun jo ennen täysi-ikäistymistä”, Kardán päivittelee.
Aikuisia autonkäytön rajoitteet eivät enää kosketa kuin poikkeustapauksissa.
”Kun kortti menee kuivumaan, on autonkäyttö jatkunut usein jo pitkään, eikä vieroitus onnistu edes korvaushoidossa”, Kardán toteaa.
Irti autoista ry on yhdessä Tommosjärven kunnan sosiaalitoimen kanssa järjestänyt autoilusta eroon pyrkiville aikuisille vapaaehtoista ja maksutonta korvaushoitoa.
Hoitoon osallistuneet ovat sitoutuneet autottomuuteen vastineena paikallisliikenteen kuukausikortista. Hankkeen tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi sen jälkeen, kun Tommosjärvi lakkautti viimeisen bussilinjansa seitsemän vuotta sitten.
”Korvaushoitoa korvaamaan järjestetyt taksikortit ja yhteiskäyttöautot eivät ole auttaneet autonkäyttäjiä pääsemään täyteen autottomuuteen, vaikka autonkäyttö onkin joissain tilanteissa voinut vähentyä”, toteaa Irti autoista ry:n toiminnanjohtaja Onnikka.
Auto mukana
arjessa ja juhlassa
Autonkäyttäjät perustelevat runsasta autoiluaan usein välttämättömyydellä. Ilman autoa elämistä ei pidetä mahdollisena. Autoilusta haetaan ratkaisua niin työssäkäynnin kuin vapaa-ajankin ongelmiin. Sen katsotaan usein mahdollistavan elämässä paljon, vaikka autoilun hintaa pidetäänkin usein korkeana.
”Pitkäaikainen autonkäyttäjä ei osaa enää kuvitella elämää ilman autoa”, Onnikka toteaa. Hänen mukaansa monen autonkäyttäjän elämä rytmittyy autoilun ympärille niin arjessa kuin juhlassakin.
”Moni tarttuu rattiin heti aamusta. Seuraavan kerran autoa käytetään usein jo iltapäivällä. Autonkäyttö liittyy usein myös lasten harrastuksiin ja vapaa-ajan matkoihin”, Onnikka jatkaa.
Autonkäyttö lisääntyy usein myös tulojen myötä.
”Vaikka suurituloiset käyttävät usein laadukkaampia saksalaisia merkkiautoja, löytyy tallista helposti myös huokeampia ajoneuvoja. Joissakin perheissä voidaan käyttää yhtä aikaa jopa kolmea autoa”, Kardán täydentää.
Sähköautoa pidetään usein autonkäytön ongelmien ratkaisuna. Se ei Kardánin ja Onnikan mukaan kuitenkaan riitä ratkomaan pitkään ja raskaana jatkunutta autonkäyttöä.
”Kyse on autoteollisuuden yrityksestä lakaista ongelmia auton alle sille itselleen mukavan näennäisratkaisun keinoin”, Onnikka jyrähtää.
Keinovalikoimana verotus,
ikärajat, mainoskiellot
ja romutuspalkkiot
Kaarlo Kardánin mukaan ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää autojen ongelmakäytön vähentämisessä.
”Mitä useampi nuori jättää kokeilematta autoilua ja mitä epämuodikkaampaa siitä saadaan, sen parempi”, hän linjaa toiveikkaana.
”Vaikka autoilun ikärajan nostaminen ei vielä riitä, antaa se viranomaisille edellytykset suojata nuoria varhain aloitetun autonkäytön haitoilta. Mitä kauemmas autonkäytön kokeilu siirtyy, sitä epätodennäköisemmin siitä muodostuu tapa”, Kardán päättelee.
Myös automainonnan suitsiminen voisi hillitä autoilun haluttavuutta nuorten keskuudessa.
Pehmeiden keinojen lisäksi tarvitaan keppiä ja porkkanaa. Onerva Onnikan mukaan autoveron kiristys olisi omiaan ehkäisemään autonkäytön haittoja.
”Vaikka moni autonkäyttäjä on valmis maksamaan autoilusta kovaakin hintaa, toimii vero samalta autonkäytön ennaltaehkäisijänä”, hän sanoo.
Porkkanaksi Onnikka tarjoaisi romutuspalkkiota autostaan luopuville.
”Pitkäaikaisen autonkäytön lopettaminen on monille erittäin haastavaa. Romutuspalkkio toimisi erinomaisena tukena tässä vaikeassa päätöksessä.”
Ratkaisun avaimet
valtiovallalla
Useista yhteydenottopyynnöistä huolimatta toimitus ei onnistunut tavoittamaan liikenne- ja viestintäministeri Pulu Vannetta (SS) kommentoimaan Irti autoista ry:n raporttia ministeri-Audinsa takapenkiltä.
Välivaltiosihteeri Keijo Kiesilän mukaan raportin sisältöön suhtaudutaan kuitenkin vakavasti, vaikka sen johtopäätöksistä ei ministeriössä oltaisikaan samaa mieltä.
”Tulee muistaa, että autoilu nauttii perustuslain erityissuojelua ja on olennainen osa suomalaista kulttuuria”, Kiesilä toteaa.
”Ministeriö seuraa asiassa hallitusohjelmaa ja seison itse virkani puolesta sen takana, yksityishenkilönä minulla ei ole asiasta mielipidettä”, hän tarkentaa.
Mistä vaietaan,
siitä on puhuttava
”Kun laajamittaisen, yleisesti hyväksytyn autonkäytön ongelmat tiedostetaan, on niihin helpompi puuttua”, sanoo raportin kirjoittanut Kardán.
”Vaikka täysi rattiraittius ei olisikaan tavoitteena, on autonkäytön vähentämiselläkin jo selviä terveyshyötyjä”, hän jatkaa.
Toiminnanjohtaja Onnikan mukaan työ autottoman yhteiskunnan puolesta jatkuu.
”On selvää, ettei yksi raportti vielä saa aikaan muutosta. Työ jatkuu, jokainen ajamatta jäänyt kilometri on saavutus. Autoton tai vähäautoinen elämä on mahdollista”, hän toteaa.
”Mistä vaietaan, siitä on puhuttava. Tässä suhteessa olemme eri linjoilla kuin tiettävästi kortiton filosofi Wittgenstein”, kiteyttää sosiologi Kardán.
Toimituksen huomio: Uutissirkuksen toimitus koetti löytää Suomen perustuslaista (731/1999) välivaltiosihteeri Kiesilän mainitsemaa pykälää autoilun erityissuojelusta, muttei löytänyt sitä. Koska toimitus luottaa valtiovaltaan ehdoitta, uskotaan pykälän löytyvän perustuslain salaisesta lisäpöytäkirjasta.
Teksti: Kaj Jetty, maakuntakirjeenvaihtaja
Hyvä ihminen,
