”Uutta strategiaa ohjaavat päihdeongelmien juurisyyt, joihin kuuluvat esimerkiksi kaupunkilaisuus, kasvissyönti ja polttomoottoreista vieraantuminen” sanoo terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Mika Hamppunen.

Mikä herätti muutoksen tarpeeseen?
”Etenkin Anne Kalmarin (kesk.) kannanotolla on varmaankin ollut vaikutusta”, pohtii pitkäaikainen päihdetyöntekijä Sirpa Kitku.
Hänen mukaansa kansanedustajan avaus on otettu kentällä vastaan innokkaasti.
”Jos voimme ehkäistä ongelmia siirtämällä syrjäytymisriskissä olevia nuoria aikuisia maakuntiin, niin siinähän voittavat kaikki!”
Etupäässä ehkäiseväksi toimenpiteeksi kaavaillun maalle muuttamiseen kannustamisen lisäksi korvaushoito mullistuu.
”Yhteistyössä ympäristöosaston kanssa on suunniteltu suurriistan metsästysmahdollisuuksien parantamista kaupunkialueella. Tarkoitus on saada ongelmakäyttäjät tervehenkisemmän harrastamisen piiriin, ja samalla harventaa Keskuspuiston hirvieläinkantaa. Tähän tietysti liittyy olennaisesti myös lihansyönnin varmistaminen.”
Aletaanko narkomaaneille siis jakaa hirvikivääreitä?
”Kyllä. Itse prosessi ei asiakkaan näkökulmasta olennaisesti muutu. Patruunoita jaetaan klinikalla päivittäinen tarvittava määrä hoitajan kanssa tehdyn suunnitelman mukaan”, Kitku valaisee hoidon vaiheita.
Kovimpien huumeiden käyttäjien kohdalla niin eläinten ampuminen kuin lihansyöntikin on arvioitu riittämättömiksi hoitomuodoiksi.
Hamppusen mukaan Suomen Keskustan kanssa on tehty aiesopimus puolueen jäsenyyden myöntämisestä potilaalle automaattisesti lääkärin suosituksesta.
Luonnontilaista suota kuokkimasta puhelimeen tavoitettu Anne Kalmari kuulostaa tyytyväiseltä, koska hänen neuvonsa on otettu pääkaupunkiseudulla tosissaan.
”Jos ei kepun jäsenyys riitä pään sekoittamiseen, niin sitten voi olla, että ollaan jo avun ulottumattomissa”, kansanedustaja pohtii ja palaa harrastuksensa pariin.
Teksti: Aimo Junttura, Satiiriämpäri 2020 -kilpailija
Tämä teksti on mukana Uutissirkuksen Satiiriämpäri 2020 -kirjoituskilpailussa. Osallistu sinäkin!