Kolme vuotta kestäneessä tutkimuksessa seurattiin yli tuhannen tuotantoeläimen matkaa syntymästä teuraaksi. Sen aikana havaittiin, että tuotantoeläimet uhraavat mielellään elämänsä suomalaisen ruokaympyrän ja kansalaisten tasapainoisen ravinnon varmistamiseksi.
Uhrautumismotivaatiota mitattiin haastatteluilla ja kyselyillä.
“Havainnot olivat hämmästyttävän yksiselitteisiä, sillä yksikään eläin ei kertonut olevansa harmissaan ennenaikaisesta teurastuksesta”, tutkimuksen toteuttanut Uutissirkuksen pulttipyssy- ja etiikka-asiantuntija Uolevi Ahonen arvioi.
Tutkimuksessa mukana olleen sikalan omistajan Rauni Iso-Alatalon mukaan hänen sioillaan ei ole ollut mitään valittamista.
”Hyvin ovat syöneet ja kiljuen menneet autoon. Ei ole kukaan sanonut, että harmittaa”.
Tutkimuksen innoittamana MTK aikoo lisätä varoja verkostoitumiseen poliitikkojen kanssa. Järjestön konjakki- ja sikariyksikön hankintapäällikkö Lasse-Maria Varmatila iloitsee määrärahojen kasvusta.
”Nyt saataneen parempaa konjakkia eduskuntaryhmien puheejohtajien kevätriehaan”, hän kertoo.
MTK:n nuoriso-osaston lihakehityksestä vastaava johtaja Joonas Läskiperä taas on varma, että havainnot auttavat kansalaisia palaamaan kunnon ruoan pariin.
”Ehkä ääripäätkin jo ymmärtävät, ettei eläimillä ole halua muuhun kuin ihmisen palvelemiseen. On täysin perusteltua siirtyä puhtaasti lihaperäiseen ruokavalioon ja jättää rehut jäniksille, jotka voidaan sitten ampua”, Läskiperä toteaa.
Seuraavaksi Uolevi Ahonen pyytänee MTK:n ja keskustan mukaansa kevätretkelle Espanjaan tutustumaan härkätaisteluiden jännittävään maailmaan.
Teksti: Ramses Joki, maakuntakirjeenvaihtaja
Twiittaa
