Press "Enter" to skip to content

Kotimaa , Uusimmat

Munkkiniemi antaa kunnon puitteet hermolomalle

Munkkiniemen pensionaattirakennus vuonna 1919
´

Kesällä pääsee Munkkiniemelle sekä laivalla että raitiovaunulla. Niinikään hevosella ja jalkaisin, kertoo Matkailulehti toukokuussa 1919 ja esittelee Helsingin uusimman lomakohteen, Munkkiniemen pensionaatin.

Suurten kaupunkien lähimpään ympäristöön syntyy tätä nykyä pensionaateja, joihin hermoistaan väsynyt kaupunkilainen tai matkamies muualta voi pujahtaa pitemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi hermojaan lepuuttamaan. Varsinkin niitä syntyy sellaisten kaupunkien ympärille, joilla on tällaisille laitoksille luontaiset edellytyksensä. Helsingillä on merenrantansa ja lukemattomat saarensa, jotka tarjoavat sopivia paikkoja riittämään asti ehkä liiaksikin.

Meillä on jo upea pensionaatti Brändöllä — Kulosaarella; nyt on juuri valmistunut vieläkin tilavampi Munkkiniemelle. Käyttämättä ovat vielä kaikki ne mahdollisuudet, mitkä Suomenlinnan saaret vastaisuudessa tarjoavat. Mainitsen vain Santahaminan hiekkaiset rannat ja pihkaiset männyt, johon parantolapensionaatti varmaankin joskus kohoaa.

Munkkiniemen uusi pensionaatti sijaitsee maakannaksella, jonka sekä etelä- että pohjoisella puolella on merenlahtia. Kesällä pääsee Munkkiniemelle sekä laivalla että raitiovaunulla. Niinikään hevosella ja jalkasin. Matkan pituus maitse on noin 7 km. Aivan lähellä sijaitsee hyvin suosittu ulkokahvila »Fiskartorpet».

Useimmissa huoneissa
oma kylpyamme ja
mukavuuslaitos

Laajuutensa puolesta lienee Munkkiniemen pensionaatti maamme suurimpia. Se voi mukavasti ottaa vastaan 100 täyshoitokasta. Huoneet ovat tilavat, ja uudenaikaisista mukavuuksista on pidetty tarkka huoli. Niinpä on useimmissa huoneissa oma kylpyammeensa, mukavuuslaitoksensa, puhumattakaan tilavista konttoreista. Kalusto on aivan uutukais-mallista, kussakin huoneessa erilaiset, kaikki arkkitehti Eliel Saarisen piirustusten mukaan valmistetut.

Tässä uudessa laitoksessa ovat mielestäni kumminkin ne monet sekä suuret että pienet hallit, joita tavataan joka kerroksessa sen kaikkein viehättävin puoli. Halli on uusimman hotellin enin käytetty olinpaikka. Ei matkamies ja hotellinhoidokas jaksa päiviään viettää yhdessä huoneessa, olipa se hyvinkin tilava; ei hän pitkän päälle viihdy ruokasalissa, jossa tarjoilijat liikkuvat edestakaisin ja jossa ruuan käry aina on tuntuvissa; ei juhlasalinkaan tuntu sovi arkielämälle. Hallissa hän tahtoo istuskella kirjansa tai lehtensä ääressä, hallissa hän kirjoittaa kirjeensä, hallissa hän tahtoo tarinoida tuttaviensa kanssa. Missä halli on tilava, siinä on matkamiehen hotelli.

Pikku halleissa paikkoja
kaksinkeskisille supatuksille
ja tunnustuksille

Tässä suhteessa Munkkiniemen pensionaatti on erinomaisen hyvin varustettu. Ensiksikin on, astuessamme pääovesta sisään, suuri eteishalli, joka ylettyy kahden kerroksen läpi. On siis ilmava ja väljä lattia-alaltaan ja alakerroksessa. Sen yläkerrosta reunustavat lehterintapaiset käytävät, joissa myöskin on tilaa istuskelemiseen. Mutta lisäksi on vielä pitkän pitkien käytävien laidassa aina tuon tuostakin laajennuksia, joissa mukavat tuolit ja pöytä houkuttelevat lepoon ja rauhaan. Kuvittelen, että pensionaatin asukkaat, jotka haluavat tuttavallista vähäväkistä seurustelua, vetäytyvät näihin pikku halleihin. Sopivat ne mainiosti kaksinkeskisillekin supatuksille ja tunnustuksille.

Ja lopuksi! Tornin kärjessä on viimeinen halli, tai oikeammin tanssisali, josta on lavea näköala yli merenlahtien, yli metsien, johon kaupungin tornit ja korkeat rakennusten harjat paistavat. Sinne pilkoittaa kuu, sinne tirkistelevät tähdet; siellä on pianino, siellä voi tilapäinen seurue pistää karkeloksi.

Laitos on siis viihdykäs mitä suurimmassa määrässä. Jos asukkaissa on onnen ja ilon tuntua, niin se siellä helposti säilyy ja lisääntyy. Jollei sitä ole, eivät mitkään laitteet, ei mikään loisto sitä voi polkea esille.

Loistohotelli sanan europalaisessa merkityksessä Munkkiniemen pensionaatti ei ole. Ei missään näe räikeitä värejä, ei kultausta, ei lasihelyä. Mutta ensiluokkaista mukavuutta se tarjoaa sitä suuremmassa mitassa. Loistorakennuksia ja loistokalustoja meidän maamme tuskin kaipaakaan. Ne eivät sovi yhteen maamme karuun luontoon, sen valjuun valaistukseen. Etelän auringon alla, sen hohtoisessa väriloistossa on tällaisten rakennusten kotopaikka.

Pian myös muut kuin
miljoonanomistajat
sopivat joukkoon

Pensionaatti on rouva Sofia Sjöstedtin ankarassa hoidossa. Hän on voimanainen alallaan, järjestyshaluinen ja järjestyskykyinen. Hänen komennuksessaan tällainen suurisuuntainen laitos onnistuu jos onnistuakseen.

Nykyiset kärjistyneet olomme tekevät vähävaraisille viipymisen pensionaatissa mahdottomaksi. Mutta kun normaaliolot palaavat, voi laitoksen halleissa tavata muitakin ihmisiä kuin miljoonanomistajia. Silloin huoneetkin mahdollisesti voivat kaikki olla varatut, ja silloin halleissakin voi kajahdella iloisia ääniä. Mutta käymäseltään sinne kyllä voi pistäytyä ken tahansa. Hinnat eivät ole huikeammat kuin muissakaan vaatimattomissa majaloissa.

Artikkeli julkaistu Matkailulehdessä 1.5.1919 / Kansalliskirjasto. Väliotsikot Uutissirkuksen toimituksen.

Munkkiniemen pensionaatti ajautui konkurssiin vuonna 1922. Sen jälkeen Hollantilaisentiellä sijaitsevassa rakennuksessa ovat toimineet Kadettikoulu ja Ilmavoimien esikunta. Vuodesta 1974 lähtien siinä oli Valtion koulutuskeskus eli sittemmin HAUS-kehittämispalvelut. Senaattikiinteistöt teki vuoden 2017 loppupuolella esisopimuksen talon myynnistä Aalto Ympäristökehitykselle runsaan kahdeksan miljoonan euron hintaan. Aalto Ympäristökehitys aikoo remontoida Munkkiniemen koulutustalona tunnettuun rakennukseen asuntoja.

Aiheesta muualla:
Helsingin kaupunki: Hollantilaisentie 11 viitesuunnitelma
Länsiväylä 8.10.2017: Huima hanke Helsingissä: Valtaisa linna muutetaan asunnoiksi – katso kuvasarja


Info Mediatiedot Toimitus Toimittajaksi Kauppa International

© 2018 Suomen Uutissirkus & Cheatingu Consulting & Pohjoisnapa-tuotanto, BOX 1047, 00101 HELSINKI, FINLAND | Uutissirkus on kansainvälinen ilosanomalehti verkossa eli satiirinen ilmaisjakeluverkkolehti | Vastaava päätoimittaja: Gilbert Granholm | ISSN 1798-5048 | Huumori, komiikka, satiiri, ajankohtaissatiiri, parodia, travestia ja muu burleski jonglööraus alkoi cheatingu.com -sivustolla vuonna 2004 | Entries (RSS) | Käytämme evästeitä, jotta kaikki liikehtimisenne internjetissä taltioituisi mahdollisimman moneen paikkaan ja edistäisi meidän ja etenkin yhden jos toisen muunkin tahon puuhailuja, jotka kaikki totta tosiaan kestävät päivänvalon, niin että eipä tässä sitten muuta kuin jatkat surffailua ja näin osoitat hyväksyväsi kaiken edellämainitun, mutta toisin kuin jokseenkin kaikki muut voit toki lukaista vielä tietosuojaselosteemme.