Press "Enter" to skip to content

Teknologia , Uusimmat

Robotit korvaavat yritysjohtajat ja poliitikot

Asiantuntijoidemme mukaan kaivosyhtiö Talvivaara ei olisi koskaan aloittanut toimintaansa, mikäli kaikki yhtiöön liittyvät päätökset olisi tehnyt ihmisen sijasta robotti.

muistitikku on kiinni tietokoneessa
Robotti soveltuu erinomaisesti toistuviin tehtäviin. Johtajarobotin tarvitsema kapasiteetti mahtuu prototyypissä käytettyyn muistitikkuun.

“Ja kyllä, voimme suurehkolla todennäköisyydellä sanoa, että lähimmän vuosikymmenen aikana johtajarobotit valtaavat leijonanosan suomalaisten pörssi- ja valtionyhtiöiden johtoryhmäpaikoista”, Itä-Suomen yliopiston Kärsämäen toimipisteen vt. laitosjohtaja Aulis Räyskä kertoo.

Työnjohto- ja asiakaspalvelutehtävissä olevien arvellaan toistaiseksi säästyvän työkadolta, koska näissä tehtävissä toimenkuvaa on vaikeampi automatisoida. Asiaan perehtyneet Itä-Suomen yliopiston sovelletun metafysiikan, talouskomiikan ja johtamistaiteen laitoksen Kärsämäen toimipisteen tutkijat ovat päätyneet hätkähdyttäviin havaintoihinsa viimeisimmän tutkimushankkeensa yhteydessä.

Talvivaara-simulaatio paljasti:
kyllä tai ei kaivokselle

“Talvivaara-simulaatiossamme tietokoneohjelmamme analysoi nikkelin maailmanmarkkinahinnan, Kainuun työllisyystilanteen, 300 miljoonaa kiloa rikkihappoa vuosittain vaativan bioliuotus-sanan viherpesutehon, aluehallintoviraston työntekijämäärän ja sen kyvyn tarkkailla ympäristöasioita sekä Pekka Perän valmiuden maksaa Talvivaaran kaivosoikeuksista yhden euron hinta”, Räyskä valottaa.

“Johtajarobottimme kertoi lahjomattomasti, että Pekan kannatti ehdottomasti lähteä hankkeeseen mukaan ja että ympäristölupaa sille ei pidä missään tapauksessa antaa, mutta että vallitseva tilanne huomioon ottaen se kuitenkin annetaan ja että toiminnan lopputulos on valtion kannalta katastrofi, mutta mitäpä se yhtiölle kuuluu.”

“Näin siis yhtön kannalta päätöksiä tekevä robotti. Mikäli vastaava laite olisi ollut poliitikkojen käytettävissä, kaivos ei olisi täsmälleen samoista syistä koskaan saanut käynnistyä.”

Talvivaara-välitulos on osa laajaa ennakointihanketta, joka on osa valtiollista palo- ja keihäänkärkihankeselvitystä, jonka tarkoituksena on linjata ja koordinoida eri hallinnon aloja, taloussektoreita, traktoreita, valtionyhtiöiden omistajaohjausta sekä kansallista poisoppimis- ja sivistysleikkuriohjelmaa koskevaa lainsäädäntöä.

Meta-analyysi luo tietokone-
ohjelmistolle johtajatyypin

Räyskän mukaan robotti saa ensin muistiinsa johtajaprofiilin, johon päädytään laajalla meta-analyysillä, joka käyttää empiiristä tietoa useista eri lähteistä.

“Paikallisen kolmannen ja neljännen sektorin edustajien, ammattiopiston sekä ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyönä tehty tiedonkeruu on käsittänyt muun muassa Facebookin, Twitterin, MV-lehden, Magneettimedian sekä Suomi24-palstojen pitkäkestoista monitorointia satunnaisotantana”, Räyskä kertoo.

“Otantaa on tehty useina eri vuorokauden- ja vuodenaikoina sekä eri sää- ja mielentiloissa. Satunnaisia kohtaamistilanteita on ollut ihmisten arjessa; baareissa, toreilla ja turuilla sekä ekskursio Raumalla. Internetistä on haettu perustietoutta googlaamalla sekä muilla selaimilla. Raakatietoa on kerätty yli kolme teratavua eli paljon enemmän kuin farmarivolvoni takakonttiin sitä mahtuisi A4-paperina”, Räyskä suhteuttaa.

Analyysi antaa askelmerkit
johtamisen mediaanitilanteeseen

Kerätty materiaali analysoitiin käyttäen ammattiopiston somemoderaattori- ja medianomilinjan kehittämää alikriittistä tekstiseparaattoriohjelmistoa.

”Hieman kiteyttäen voi sanoa, että johtajat on perseestä”, Aulis Räyskä valaisee tekstianalyysin tulosta.

”Tämä on hyvin linjassa lähes geneettisenä ominaisuutena pidettävän alaisten antropologisen maksimin eli suomalaisen herravihan kanssa”, Räyskä myhäilee tyytyväisenä.

Kun tekstiseparaattoriin oli syötetty muu tutkimusmateriaali, kuten Helsinki-Vantaan lentoasemalta saatu liikkeenjohdon kirjallisuuden top-10-myyntitilasto sekä pörssi- ja valtionyhtiöiden johtoryhmien verotiedot viimeisten kymmenen vuoden ajalta, mukaan lukien kannustepalkkiot, olivat ratkaisun avaimet käsillä.

Yli johto lukee samoja
kirjoja ja nettisivuja

Räyskän mukaan tekstianalyysi todensi, että ylin johto lukee samoja kirjoja 98% todennäköisyydellä. Lukulistalla on pääasiallisesti amerikkalaista best seller -kirjallisuutta. Liikkeenjohdon suomalaiseen eetoksen kuuluva proosateos Tuntematon sotilas poistettiin aineistosta kielellisen sopimattomuuden ja rikkauden vuoksi. Samoin kirjallisuusluokat tiede, filosofia, proosa, runous ja muu kirjallisuus suljettiin aineistosta pois todennäköisinä tilastointi- ja ostosvirheinä.

Kun johtamiskirjallisuus oli analysoitu, havaittiin, että liikkeenjohdon tyypillinen ilmaisuvalikoima sisältää yhteensä noin sata perusmuotoista verbiä ja substantiivia, joista voi sopivien adjektiivien, partikkelien ja numeraalien avulla muodostaa lähes rajattomasti rationaaliselta kuulostavia, kolmen, neljän tai useammankin sanan virkkeitä, Räyskä kertoo.

”Ajatellaanpa vaikka vakiintunutta liikkeenjohdon kuukausi-infon ilmaisua: Meidän pitää parantaa toimintaamme (tuottavuuttamme, tehokkuuttamme, kannattavuuttamme, tulostamme, kilpailukykyämme…)”, Räyskä kehottaa.

”Näin saadaan yhtä sanaa varioimalla monta totta ilmaisua. Jos lisäämme lauseeseen määrittävän adverbin, kuten vaikka merkittävästi tai jopa, heh, rajusti, saa lauseemme aivan uutta pontta, ilman että siitä tulisi vielä liian täsmällinen tai toimintaan ohjaava.”

Johtajarobotti jaksaa
jopa ilman liikuntaa

”Mutta nyt te varmaan kysytte, miten tämä kaikki liittyy johtotehtävien robotisointiin”, vt. laitosjohtaja Räyskä arvaa, katsoo hieman säälivästi maakuntakirjeenvaihtajaa ja vastaa omaan kysymykseensä: ”No sehän on ilmiselvää. Automaatio korvaa vielä tässä vaiheessa pääosin toistuvia tehtäviä, sellaisia jotka ovat keskenään samankaltaisia tai joiden kulku on ennustettavissa ja täten koodattavissa.”

“Vaikka keinoäly ja oppiva automaatio etenevät hurjaa vauhtia, olisi esimerkiksi putkimiehen tai sairaanhoitajan tehtävä vielä pitkään liian vaativa robotille. Niissä kun joutuu paitsi tekemään hienomotorisesti haastavia tehtäviä myös altistumaan erilaisille yllättäville ihmiskontakteille, kuten asiakkaille. ”

Räyskän mukaan yleisen työelämänkokemuksen perusteella tiedetään, että yritysjohtajat vihaavat yllätyksiä. Johtajat keskustelevat töissä pääasiassa keskenään, alaistensa tai konsulttien kanssa ja ovat assistenttiensa minuuttiohjaamia 10-12 tuntia päivässä. Kun vielä tiedetään, että siirtymät ja tauot he lukevat älypuhelimista sähköposteja ja treenaavat lopun valveillaoloaikansa triathlonia tai pelaavat tennistä, ei yllätyksille tai oudoille ihmiskontakteille edes jää mahdollisuutta.

“Tämä on loistava mahdollisuus johtajaroboteille, joiden ei tarvitse harrastaa triathlonia jaksaakseen työnsä!”

”Tosin johtajakerroksiin tarvitaan pikalatausasemia ja sähkökeskuksien vikavirtasuojat pitää tarkistaa. Johtajilta kun voi jatkossakin palaa käämi tai sulake, jos pieni loppukevennys sallitaan”, Räyskä hihittelee ja valjastaa johtajarobotin prototyypin täyttämään tutkimuksen valtakunnalliseen huippuyksikköarvontaan liittyvää Suomen Akatemian nettilomaketta ja generoimaan siihen liitteitä.

Teksti: Jalmari Aalto, maakuntakirjeenvaihtaja & Gilbert Granholm, päätoimittaja

Aiheen vierestä muissa aviiseissa:
Kainuun Sanomat 25.5.2016: Jatkaako Talvivaara sittenkin? Kuolinisku vielä hyvin kaukana
HS 25.5.2016: Valtio valmistautuu Talvivaaran alasajoon – HSTV:n video havainnollistaa kaivoksessa lojuvan veden hurjan määrän

Lue Uutissirkuksesta myös:
27.5.2014: VVM valmistelee robottipoliisiautot mahdollistavaa lakia
21.11.2013: Eläkevakuutusyhtiö testaa robottia johtajanaan
7.11.2013: Sisävesisilakka voi pelastaa Talvivaaran


Info Mediatiedot Toimitus Toimittajaksi Kauppa International

© 2018 Suomen Uutissirkus & Cheatingu Consulting & Pohjoisnapa-tuotanto, BOX 1047, 00101 HELSINKI, FINLAND | Uutissirkus on kansainvälinen ilosanomalehti verkossa eli satiirinen ilmaisjakeluverkkolehti | Vastaava päätoimittaja: Gilbert Granholm | ISSN 1798-5048 | Huumori, komiikka, satiiri, ajankohtaissatiiri, parodia, travestia ja muu burleski jonglööraus alkoi cheatingu.com -sivustolla vuonna 2004 | Entries (RSS) | Käytämme evästeitä, jotta kaikki liikehtimisesi internjetissä taltioituisi mahdollisimman moneen paikkaan ja edistäisi meidän ja etenkin yhden jos toisen muunkin tahon puuhailuja, jotka kaikki totta tosiaan kestävät päivänvalon, niin että eipä tässä sitten muuta kuin jatkat surffailua ja näin osoitat hyväksyväsi kaiken edellämainitun ja toisin kuin jokseenkin kaikki muut voit toki lukaista vielä tietosuojakäytäntömme, vaikka kyllä sateensuojakäytäntö maassamme on ainakin takavuosina ollut aavistuksen mielenkiintoisempi, semminkin kun siihen on voinut ja voi edelleen itse vaikuttaa.