Press "Enter" to skip to content

Epäerotiikka

Marko Naukkarinen

Tummanvihreä muovimatto, paneelikaton kirkkaanoranssi maalipinta ja tummanpunaiset kaakelit olivat Marko Naukkarisen lapsuudenkodin pesuhuoneen sisustus. Äiti oli tarkoin valinnut värit täydentääkseen poikansa rikasta mielikuvitusta. Jo raskausaikana äiti oli pukenut ylleen mitä kirkkaimpia sävyjä, sillä se takasi rohkean värisilmän syntyvälle lapselle. Myös nimenvalinnassa äiti oli tarkkana. Kirjainyhdistelmä äm, aa, är, koo, oo oli juuri oikea hänen poikavauvalleen. Nimi henki arvokkuutta ja suoraselkäisyyttä. Sitä paitsi, se ei kovin paljon poikennut äidin Marke-nimestä ja toi täten turvaa pienen elämän alkuun.

Pesuhuoneessa ei ollut lattialämmitystä, mutta äiti kehotti poikansa saunan puolelle aina kun kylmä meinasi iskeä tämän istuessa punkkavedessä huulet sinisinä. Pesuhetket olivatkin Markon mieleen, ja vielä kouluiässä hän vaati päästä istumaan lämpimään veteen kylpylelujensa keskelle siksi aikaa kun vanhemmat saunoivat. Aina ennen kylpyä ja sen jälkeen äiti pyysi Markoa käymään vessassa, sillä jos ei käy pissalla tarpeeksi usein, virtsarakko venyy vaarallisen suureksi. Äiti itse huolehti rakkonsa tyhjentämisestä kellontarkasti, eikä hän poistunut kotoa koskaan liian pitkäksi ajaksi, mikä olisi tyystin vaarantanut hänen arkiset pyttyrytminsä.

Kylpemisen jälkeen Marko kääriytyi turkoosiin dinosaurusaiheiseen kylpytakkiinsa ja joi smurffilimsaa sohvalla tyytyväisenä. Joskus isä muistutti, ettei ole tarpeen juoda koko pullollista, ettei mahaa ala kivistää liian suuren sokeriannoksen nauttimisen vuoksi. Isä selitti, että pienessä kolmasosalitran kokoisessa pullossa on jopa 15 sokeripalan verran energiaa, siis 120 grammaa hiilihydraatteja. Lisäksi Markon saunajuomassa oli väriaineita ja säilöntäaineita, jotka olivat vakuuttavista tutkimustuloksista huolimatta terveydelle haitallisia. Äidin kehotuksesta Markon oli lupa myrkyttää kehoaan kerran viikossa luonnottomilla keinoaineilla.

Iltaisin Marko katsoi lempilastenohjelmiaan televisiosta, erityisesti hän nautti Jätkän pätkästä, jossa oli yhden tunnin sisällä useita lyhyempiä ohjelmia. Kun Marko katsoi tunnin teeveetä, hän saattoi ehtiä lumileikkeihin vielä joksikin aikaa ennen iltapalaa, mikäli puki toppavaatteet alle kymmenessä minuutissa. Liikoja apuvoimia oli turha välttää pukemisessa, sillä sormien hienomotoriikka yhdessä silmänliikkeiden kanssa oli tehokasta treeniä päivän leikkien lomassa.

Äidin mielestä oli tärkeää, että kasvava pikkumies sai tarpeeksi ravintoa kiireisinäkin päivinä. Jos Markolla oli ollut kovin paljon menoja ja melskettä päivällä, ja ruokarytmi oli selkeästi häiriintynyt, äiti piti huolen siitä, että Marko söi tukevasti yötä vasten. Makaronivelli oli äidin ehdoton ykkössuosikki.

Kun tuli aika mennä nukkumaan, Marko ei tiennyt olisiko pukeutunut t-paitaan ja shortseihin vai pitkälahkeiseen yöhaalariin. Pitkän pohdinnan jälkeen äiti kehotti poikaansa pukeutumaan kalsareihin ja löysään, isoveljeltään perittyyn pitkähihaiseen puseroon, joka oli riittävän lämmin pitämään unta yön yli aamuun asti. Sukat eivät olleet välttämättömät, mutta isän mielestä hyödylliset – joulupukin tuomat raidalliset varsinkin. Äiti suositteli sinisiä, kantapäistä parsittuja, aitovillaisia villasukkia. Marko selaili kuvakirjaa vielä ennen kuin sammutti yövalon ja painoi poskensa pilkulliselle, vaaleanvihreälle tyynyliinalle, jonka sisällä oli äidin tuulettama, anatominen, höyhenillä täytetty sisustyyny.

Teinivuosina Marko sai kiusakseen naamallisen finnejä. Äiti osti Clearasilia ja muita epäpuhtaiden ihohuokosten paikallishoitoon tarkoitettuja, geelipohjaisia linimenttejä, mutta silti finnit olivat ja pysyivät Markon poskilla, otsalla, leuassa, saavuttaen kaulan, niskan ja yläselän. Isän mieleen oli, jos finnejä ei pesty pelkällä saippualla ja vedellä, sillä se oli pahinta myrkkyä herkälle, vielä kehittyvälle iholle. Saunomisen oli myös loputtava, koska lämpö ja höyry vain edistivät bakteerin leviämistä, eikä äiti olisi hyväksynyt aknen saavuttavan rinnan alapuolisia ihoalueita. Äidin mielestä oli hyvä vältellä finnillisiä luokkakavereita, jotta voitiin maksimoida finnien leviämisen torjunta. Ryhmätyötä vaativat oppitunnit äiti sopi erikseen luokanvalvojan kanssa ja yleensä Markolle annettiin erityislupa suorittaa vaaditut tehtävät yksin.

Klassisen musiikin kuuntelu ja muu persoonallisuutta kehittävä, luova toiminta, kuten valokuvaus olivat vanhempien mielestä elämän parasta antia. Kerran Marko sai tädiltään syntymäpäivälahjaksi hyvän summan rahaa, joka käytettiin yksissä tuumin Markon uudessa harrastuksessa tarvittaviin välineisiin. Äidille ja isälle oli päivänselvää, että heidän poikansa oli etuoikeutettu saadessaan paikan muotoilukurssilta, jossa oli hyvä käydä kaksi kertaa viikossa, tiistaisin kello kuudelta ja torstaisin puoli seitsemältä. Opettaja oli torstaisin estynyt pääsemään tasan kuudeksi, mutta Markon vanhemmat hyväksyivät aikataulun epäsäännöllisyyden ja luottivat siihen, että Marko muistaisi kellonajat ihan itse.

Tasakattoisen talon pojalla oli hyvät olot. Koulussa tuli käytyä viitenä päivänä viikossa, kaksi päivää sai viettää viikonloppua vanhempien ja isoveljen seurassa. Liikuntatuntien anti oli huikea luustolle, sillä ohjelmassa oli paljon pallopelejä, voimistelua ja muuta kehoa tärinälle altistavaa toimintaa. Kalsiumin saanti oli taattu äidin toimesta ja isä laski, että liikuntatuntien toiminnallinen osuus oli riittävä nuoren miehen kasvulle ja kehitykselle. Joskus vanhempainillassa isä oli ottanut puheeksi, kuinka hyvä olisi myös verrytellä ja venytellä säännöllisesti. Valtaosa vanhemmista katsoi kuitenkin parhaaksi, että pätevät opettajat saivat vapaat kädet operoida opetushallituksen tuntijaon sisällä. Mitään vakavia puutteita tuskin huomataan ajoissa, oli isä tokaissut.

Marko otti ja rakastui. Äidin ajatus oli, että kovin nuorena kukaan ei ole kyllin kypsä rakastumaan, ja että pariskuntien kahdenväliset tuokiot oli hyvä suunnitella etukäteen perheen kesken. Sillä taattiin vakaus ja turva nuoren parin keskinäiselle hyvinvoinnille. Isä soitti neuvolaan ja kysyi, oliko ylipäänsä järkevää seurustella. Kovin moni päätyy lopulta sydänsuruihin, mikä olikin oiva lausahdus havahduttamaan Marko tähän päivään. Äiti ei ollut kokenut moisia melankolioita, joten hänen opetuksensa tuskin avartaisi Markon käsitystä seurustelusta.

Kun Markolla todettiin aivokasvain, isän mielestä oli pääasia, että kasvain oli hyvänlaatuinen ja poistettavissa helpohkosti isoaivojen frontaalilohkon keskiosasta. Otsaan saattoi jäädä arpi, mutta nykyisiä hiusmuoti-ilmiöitä vapaasti tulkiten myös miesten oli sallittua kasvattaa pitkä otsatukka. Mikä lapsus, Marko puntaroi tapahtunutta. Vanhempien arvio tilanteesta oli, että sairastuminen oli vain luonnonoikku, joka oli selitettävissä. Musta hiusväri sai jäädä. Äidin kehotukset jättää ympäristölle haitallisten aineiden käyttö osui kuin tilauksesta vanhempien vihreään ytimeen. Nyt viimeistään tuli selväksi, että kemiallisten reaktioiden negatiivinen yhteisvaikutus jättää jälkensä.

Kuinka hienoa onkaan olla isä, hymisteli Marko tyytyväisenä nelikymppisenä perheenpäänä. Katsoa nyt noita veitikoita, jotka tekevät päivästä ainutlaatuisen. Auton turvaistuimet vaihdetaan aina tarpeen tullen, jokainen käyköön vessassa niin usein tai harvoin kuin tarve on, ja jäätelöä saa syödä myös talvella. Eikä ollut niin väliä, vaikka lapset hyppivät sohvan selkämykseltä lyöden polvensa lattiaan. Matkoillakin oli hauska käydä, sillä se avarsi maailmankuvaa. Marko oli onnellinen aviomies, hän hauskuutteli vaimonsa kanssa ja otti lunkisti. Hänellä oli epämääräisiä tulevaisuudensuunnitelmia, värikäs mielenmaisema ja hyllyllinen kipsitonttuja.


Info Mediatiedot Toimitus Toimittajaksi Kauppa International

© 2020 Suomen Uutissirkus & Cheatingu Consulting & Pohjoisnapa-tuotanto, BOX 1047, 00101 HELSINKI, FINLAND | Uutissirkus on kansainvälinen ilosanomalehti verkossa eli satiirinen ilmaisjakeluverkkolehti | Vastaava päätoimittaja: Gilbert Granholm | ISSN 1798-5048 | Huumori, komiikka, satiiri, ajankohtaissatiiri, parodia, travestia ja muu burleski jonglööraus alkoi cheatingu.com -sivustolla vuonna 2004 | Entries (RSS) | Käytämme evästeitä, jotta kaikki liikehtimisenne internjetissä taltioituisi mahdollisimman moneen paikkaan ja edistäisi meidän ja etenkin yhden jos toisen muunkin tahon puuhailuja, jotka kaikki totta tosiaan kestävät päivänvalon, niin että eipä tässä sitten muuta kuin jatkat surffailua ja näin osoitat hyväksyväsi kaiken edellämainitun, mutta toisin kuin jokseenkin kaikki muut voit toki lukaista vielä tietosuojaselosteemme.