Vastuuntuntoiset osakkaat ja hallitusammattilaiset puhaltavat yleensä isännöitsijän kanssa yhteen hiileen, oli sitten kyse putkiremontista tai julkisivun kunnossapidosta.

Tapaus tuli ilmi, kun kuopiolaisen taloyhtiön puheenjohtaja Ylermi Kääriäinen olisi halunnut vaihtaa kokouspäivämäärää.

“Olisin tahtonut yhtiökokouksen keskiviikolle, mutta isännöitsijä väitti, että hänelle sopisi paremmin maanantai”, Kääriäinen sanoo.

“Epäilin, että keskustelu ei ollut aivan rehellinen ja niinpä menin katsomaan isännöitsijän kotikulmille mainittuna maanantai-iltana. Kiikarillani näin selvästi, että isännöitsijä leikki lastensa kanssa takapihallaan.”

Kääriäinen perää isännöitsijätoimistoa vastuuseen tapahtuneesta. Hän aikoo myös soittaa tapahtuneesta kaikkiin Suomessa kuultavissa oleviin radion puhelinohjelmiin.

“Isännöitsijä on renki eikä isäntä. Mitä peliä se sellainen on, että ei tulla pitämään yhtiökokousta silloin kun osakkaalle parhaiten sopisi?”

Isännöitsijä työskentelee isännöintitoimistossa, jossa hänen vastuullaan on 39 taloyhtiötä. Hän hoitaa vuosittain jokaisen isännöimänsä taloyhtiön yhtiökokouksen. Koska taloyhtiöiden hallitusten täytyy järjestää kokous myös tilinpäätöksestä, isännöitsijällä on tilaisuus osallistua keväisinä arki-iltoina lähes 80 kokoukseen.

Yhtiökokousten läpivientiä helpottavat yleensä erittäin vastuuntuntoiset ja yhteistyökykyiset hallitusammattilaiset ja osakkeenomistajat.

Lue Uutissirkuksesta myös:
17.3.2011: Huoltoyhtiön epäillään harkinneen hiekoitusta

Uniaplikaatio voi generoida automaattisen Twitter-viestin unen sisällöstä. Jos sovellukseen yhdistetään 3D-animaatio-ohjelmisto, uni voidaan striimata muutaman sekunnin viiveellä esimerkiksi Youtubeen.

Laitteen prototyyppi vaatii käyttäjältään manuaalisia päivityksiä, mutta niistä kootun tietokannan avulla univiestit kyetään automatisoimaan.

“Aplikaation käyttäjä ikäänkuin opettaa ohjelmistolle, minkälaisia unia hän milloinkin näkee”, Oulun yliopiston vieraileva tutkija Sini Nenuni kuvailee.

“Kolmetoista kehoon kiinnitettyä anturia tarkkailee henkilön aivosähkökäyrää ja silmän liikkeitä. Kun unennäkö alkaa, silmien nopeutuvat liikkeet aktivoivat ensimmäisen Twitter-viestin, joka kertoo twiittaajan näkevän parhaillaan unta.”

Kun aivotoiminta alkaa vähentyä, laitteen ravistin ravistelee henkilön hereille, ja näin hän voi twiitata unensa tuoreeltaan seuraajilleen.

“Unta nähnyt henkilö voi samoin tein päivittää tiedot Facebookiin ja muihin sosiaalisen median palveluihin”, Nenuni mainitsee.

Täydentyvä unitietokanta
alkaa rakentaa viestit

Koska magneettikuvaus havainnoi nukkujan aivojen aktiivisia alueita, laite pystyy muodostamaan käyttäjälleen henkilökohtaisen uniprofiilin. Kun aivosähköinen profiili yhdistetään henkilön sosiaaliseen mediaan päivittämiin sanallisiin kuvauksiin, saadaan alati täydentyvä psykosähköinen tietokanta.

“Tietyt näyt, äänet ja tapahtumat aktivoivat tietyt aivoalueet, ja laite pystyy aiemmin taltioimiensa somepäivitysten pohjalta vähitellen kuvailemaan käyttäjän unia sanallisesti, vaikka tämä ei itse heräisikään.”

Animaatio-ohjelmisto
tuottaa Youtube-striimin

Tulevaisuudessa on mahdollista, että älypuhelin voi automaattisesti päivittää nukkuvan käyttäjänsä unet useimpiin sosiaalisen median palveluihin. Esimerkiksi 3D-animaatio-ohjelmiston avulla unesta voidaan generoida Youtube-video tai jopa suoran lähetyksen kaltainen striimi.

Suomessa uniaplikaation koekäyttäjiksi kutsuttaneen ensimmäisten joukossa Tuomas Enbuske ja Alex Stubb. Tähän asti he ovat joutuneet pettämään Twitter-yleisönsä viettämällä joinakin öinä unessa jopa viisi ja puoli tuntia ilman ainuttakaan Twitter-viestiä.

Unisovellukselle povataan laajoja kansainvälisiä markkinoita. Kiinnostuneimpia siitä ovat tällä hetkellä CIA ja FBI.

Vallilalaisyksiön ikkunasta avautuvia näkymiä eivät häiritse hormit, kattopellit tai silmiin äköttävä aurinko, koska se sijaitsee ensimmäisessä kerroksessa.

“Vain toinen jalkateräni jäi rappukäytävän puolelle”, huoneistoon varovaisen innostuneesti suhtautuva Janijuhani Rantanen kertoo.

“Minun, vaimoni ja vauvamme ensiasunnoksi tämä on siis melko erinomainen”, Rantanen arvioi.

“Mahdollinen työttömyys tai korkojen nousu eivät pelota, koska ongelmatilanteissa voimme tietenkin ottaa asuntoon yhden tai kaksi alivuokralaista.”

Karjalankadulla sijaitseva yksiö on myynnissä 108 000 euron hinnalla, joten sen neliöhinta on vain 7700 euroa. Helsinkiläiset kunnallispoliitikot ja virkamiehet ovat pyrkineet kaikin voimin edistämään kohtuuhintaisen asuntotarjonnan syntymistä pääkaupunkiin jo kahdensadan vuoden ajan.

Lue Uutissirkuksesta myös:
22.3.2012: Täällä ei ole kiinteistökuplaa
2.3.2012: Asunnonetsijä halusi kotiinsa keittiön, sähköt, veden ja viemärin

Aiheesta enemmän muualla:
Oikotie: Käytännöllinen yksiö

Arkistokuvamme näkymä voisi olla hedelmällinen alku, keskikohta ja loppu kuntaromaanille.

Jotta kunnanlääkäri, kunnanjohtaja ja kunnanvaltuusto eivät jäisi kunnan tanhuvilla kukin yksin tahoilleen, on Suomen vähemmistövaltuutettu päättänyt kehittää kunnanromaanien riittävyyttä koulutushankkeella.

Projektin aikana koulutettava henkilö saa riittävän ammatillisen ja muodollisen pätevyyden vastatakseen kuntaromaanille laissa asetetuista tehtävistä ja velvoitteista.

Lain mukaan kuntaromaanien tulee edistää sekä romaanien, novellien että muidenkin kirjallisten ilmaisumuotojen asemaa kunnassa. Tavoitteena on lisätä myös kirjallisuutta tarjoavien romaaniautojen määrää, jotta kukaan kuntalainen ei koe jääneensä ilman romaania.

”Kunta ilman romaania on kuin kirjallisuus ilman novellia tai novelli ilman kliimaksia”, toteaa vähemmistövaltuutetun toimistossa hiljaista enemmistöä edustava kuntavastaava Sulevi Shortstory-Roman.

Monissa kaupungeissa suunnitellaan myös tehostettua kuppikuntaista katukeräyskampanjaa, jotta romaanikoulutus saadaan tehokkaasti käyntiin.

Kuntien puuttuvista romaaneista kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Täysin ilman omaa kunnanromaania kärvistelevät maassamme ainakin Alavieska, Hammarland, Kiiminki, Kiikoinen, Konnevesi, Kyyjärvi ja Uurainen.

Teksti: Kauno Pekkonen, maakuntakirjeenvaihtaja

Romaanivajeesta muissa aviiseissa:
HS 10.5.2012: Seitsemän kuntaa on vailla omaa romaania

Jumalan toimet haittaavat tuloksentekoa ja kehtaapa hän vielä sijoittaa kiinteistönsäkin liikepaikoille, joilla yrittäjä saisi oman pääomansa tuottoprosentin helposti sojottamaan kohti taivasta.

Asia käy ilmi Kauppakamarin kyselystä, jossa Tokmannin perustajana ja useiden yritysten hallitusten jäsenenä tunnettu Kyösti Kakkonen huojentaa mieltään. Asiasta kertoi äskettäin Taloussanomat.

Kakkosta hirvittää Taloussanomien mukaan esimerkiksi jouluaaton osuminen maanantaille.

Kakkonen arvioi, että tällöin menetetään viisi työpäivää. Hän kehittäisi kalenteria siten, että arkipyhät ja joulu siirrettäisiin viikonloppuihin ja sunnuntaihin. Itsenäisyyspäivän paikan Kakkonen kuitenkin säilyttäisi joulukuun kuudennessa.

Viime vuosina suomalaisyritysten työn tuottavuutta on alkanut uhata myös Allah, joka pakottaa läheisiään muiden muassa ramadanin viettoon.

“Työntekijä ei varmasti ole tehokkaimmillaan oltuaan koko päivän syömättä. Päivän aikana verensokerit laskee ja sitten mässäillään illalla”, Kakkonen huolehtii.

Jumalaa lähellä olevista henkilöistä Kuopion piispa Jari Jolkkonen on ennättänyt arvioimaan, että ihmisillä on oikeus lepoon, virkistykseen ja perhe-elämään. Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo toteaa, että ortodoksisessa maailmassa joulun ja pääsiäisen siirtäminen on mahdotonta ja että “kirkko viettää juhlansa silloin kun viettää”.

Jumalan kielteisistä talousvaikutuksista huolimatta Kyösti Kakkonen kertoo kantavansa ristiä kaulassaan.

Jumala, Allah ja kvartaalitalous sukset ristissä muissakin aviiseissa:
KL 11.5.2012: Raskaasti velkainen Tokmanni jäi alan kasvusta
SS 11.5.2012: Joulun ja pääsiäisen siirto ei innosta kirkoissa
Taloussanomat 9.5.2012: Pomon kova toive: “Joulun voisi siirtää”
Karjalainen 5.5.2012: Kyösti Kakkonen on Pohjois-Karjalan Fantom

Maamme vaihtelevat suvisäät ovat perinteisesti antaneet runsaasti inspiraatiota epäeroottisten novellien taitajille.

Novellien aihe ja tyylilaji ovat vapaita, kunhan ne ovat mahdollisimman epäeroottisia.

Kilpailuaika päättyy juhannuksen jälkeisenä maanantaiaamuna. Uutissirkus julkaisee novellit verkkolehdessään heinäkuussa. Kilpailun voittaja ratkeaa Facebook-äänestyksellä eli eniten tykkäyksiä 15.10.2012 mennessä saanut novelli voittaa.

Suosituin novellisti saa palkinnokseen pitkät alushousut ja valtionhallinnon tarkastusviraston asiakaslehti Reviisorin vuosikerran.

Tarkemmat ohjeet Uutissirkuksen palveluseisakkeella:
Palveluseisake 10.5.2012: Kirjoita epäeroottinen kesänovelli!

Vladimir Putin antoi jääkiekko-osaamisensa näkyä monin tavoin Moskovassa ja sen ympäristössä,

Presidentiksi Venäjällä jälleen palannut Putin ehti virkakiireiltään tekemään yhden maalin, syöttämään toisen ja läväyttämään yhden rangaistuslaukauksen verkkoon. Katsomosta Putinia kannusti voimakkaasti muiden muassa Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi.

Russia Todayn ja BBC:n välittämien tietojen mukaan Putin oppi luistelemaan helmikuussa 2011. Saman vuoden huhtikuussa hän pelasi ensimmäisen ottelunsa itseään reilut neljäkymmentä vuotta nuorempia juniorikiekkoilijoita vastaan.

Eilisessä maailmanmestaruustaistossa hänellä oli vastassaan Venäjän ja Neuvostoliiton kiekkolegendoja.

Vladimir Putin on aiemmin osoittanut olevansa maansa, maansosansa, maailmansa ja maailmankaikkeutensa taitavin judoka, sulkapalloilija, formulakuljettaja ja pitkänmatkanuimari. Hän pystyy myös tainnuttamaan tiikerin paljain käsin.

Jos ulkona on lämpimämpää kuin 50 pakkasastetta, Putin välttelee urheillessaan paidan käyttöä. Pietarin kaupungin keskeiset lainkäyttäjät eivät vielä ole ehtineet kommentoida, voiko tällaisessa käyttäytymisessä havaita muitakin kuin heteroseksuaalisuuteen kannustavia piirteitä.

MM-ottelun ratkaisuhetket muissa aviiseissa:
KSML 8.5.2012: Tuore presidentti machoili jääkiekkokaukalossa – katso kuvat!
The Telegrpah 8.5.2011: Vladimir Putin scores goal during Ice Hockey game
BBC 16.4.2011: Russian Prime Minister Vladimir Putin plays ice hockey

Katso Russia Todayn Youtube-video: Putin jäällä keväällä 2011

Juhani Mäkisen on sallittu mennä kotiinsa ilman pääsylippua. Pesuhuoneessaan hän käyttää jääkiekkoa pyykkikoneensa tasapainotukseen, mutta jääkiekkoliitto ei ole suonut hänelle tilaisuutta maksaa siitäkään.

Täysin vapaa kulku omaan asuntoon on ehtinyt aiheuttaa voimakasta ärtymystä eri puolilla pääkaupunkia. Kömmähdyksen arvioidaan vieneen Suomen jääkiekkoliitolta ainakin 90 miljoonan euron tulot.

“Kisasirkus on pyörinyt jo monta päivää eikä kukaan ole tullut myymään minulle pääsylippua kotiini”, 155 euron seteliä taskusssaan koko ajan mukanaan kantava Juhani Mäkinen ihmettelee.

“Olen joutunut täysin ilman omaa tahtoani asemaan, jossa en voi millään tavalla estää vakavissa talousongelmissa kamppailevan suomalaisen jääkiekkoilun tuhoutumista.”

Mikäli kaikille lähes 600 000 Helsingin asukkaalle myytäisiin heidän kotiinpääsyynsä oikeuttava 155 euron kausilippu, syntyisi miltei 93 miljoonan euron kassavirta.

“Näiden tulojen avulla jääkiekkoliitto voisi esimerkiksi vähentää kiekkoilun juoppouteen liittyvää mielikuvamainontaa”, Mäkinen arvioi.

Suomen jääkiekkoliiton salkunhoitaja Kalervo Kummola ei vielä ole ehtinyt kommentoida, onko helsinkiläisillä tilaisuus hyvittää nyt perimättä jääneitä lipunhintoja ensi vuoden MM-kisojen aikana.

Runsaan 140 vuoden iän saavuttanut jääkiekkoilu edustaa länsimaisen kulttuurin hiljalleen hiipuvia urheilulajeja. Esimerkiksi viime vuoden MM-loppuottelua katsoi Yle TV2:sta enimmillään vain 2,44 miljoonaa ihmistä eli reilusti alle puolet suomalaisista.

Ilmaveivausta aiheesta ja sen vierestä muissakin aviiseissa:
HS 6.5.2012: Jääkiekkoliitto pani Ranska ja Kazakstan-pelien liput alennusmyyntiin
HS 6.5.2012: Kummola vastasi ministerin kritiikkiin: “Arhinmäen Facebook-jutut jätän omaan arvoonsa”
HS 6.5.2012: Arhinmäki: MM-kisojen lipunhinnat röyhkeät
Yle 5.5.2012: Juuso Myllyrinne: Olut ja jääkiekko sopivat hyvin yhteen
Yle 3.5.2012: Kummola A-talkissa: Menoja ei kateta 40 – 50 euron lipuilla

Porin raatihuone olisi oiva paikka järjestää juhlavastaanottoja paitsi jazz-vieraille myös ulkoavaruuden sivilisaatioille.

Hävittäjälentäjä näki seitsemän tunnistamatonta lentävää esinettä Porin lentokentän tuntumassa huhtikuussa 1969 järjestetyissä tähtäysharjoituksissa. Palloa muistuttavat esineet havaittiin myös tutkassa.

Kun Fouga Magister -koneen ohjaimissa istunut Tarmo Tukeva kaarsi tarkistamaan esineitä, ne poistuivat salamannopeasti pohjoiseen. Vain kaksi minuuttia Porin havainnon jälkeen esineet ilmestyivät tutkaan Vaasassa.

Lentoharjoitukseen niinikään osallistuneen Jouko Kurosen vahvistama kuvaus ufohavainnosta julkaistiin ensimmäisen kerran vuotta myöhemmin Tapani Kuninkaan kirjassa Ufoja Suomen taivaalla. Samat tiedot käyvät ilmi Ruotuväki-lehden tuoreimmasta numerosta.

Suomi oli 1960-luvun loppupuolella Pori Jazzin aattona lähes yhtä valmis kohtaamaan tuntemattomia sivilisaatioita kuin nykyisin. Valmius näkyi esimerkiksi sanomalehdissä.

“Kukaan ei katsonut ihmetellen jäätelöä syövää neekeriä”, Satakunnan Kansa kirjoitti heinäkuussa 1969 jazzien Poriin houkuttelemista vierailijoista.

Aiheesta muissa aviiseissa nyt ja vuosien varrella:
Ruotuväki 9/2012, s. 8-9: Totuus on siellä jossakin (koko lehti PDF-tiedostona)
ESS 4.10.2008: Lentäjän ufokokemus
Pori Jazz: Festivaalivuosi 1969

Kielteisen Guggenheim-päätöksen seurauksena vesimassat peittivät suurimman osan Helsingin kantakaupungista. Katajanokalle jäivät pystyyn vain Alvar Aallon ja Aleksei Gornostajevin wau-arkkitehtuuria edustavat luomukset.

Myös muut Helsingin kantakaupungin keskeiset alueet ovat täysin raunioina Guggenheimille lausutun ei-kannan seurauksena. Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen talous romahtaa muutaman tunnin kuluessa.

Kaikki pääkaupungissa olleet matkailijat poistuivat maastamme ennen keskiviikkoiltapäivän kääntymistä illaksi. Useiden maiden suurlähetystöt ovat jo varoittaneet kansalaisiaan Suomen-matkan turhuudesta.

Kaikkien varustamojen kaikki risteilyt Suomeen on peruttu ainiaaksi. Länteen matkaavat venäläisjunat kääntyvät tästä lähtien takaisin itään jo Vainikkalassa heti kun turistit ovat ennättäneet katsastaa Guggenheim-museon jälkeen maamme tärkeimmäksi nähtävyydeksi jäävän Lappeenrannan Bilteman.

Guggenheimin taidemuseohankkeen puolustajat ehtivät moneen otteeseen varoittaa kansalaisia kielteisen kannan seurauksista, mutta heitä ei kuunneltu. Helsinki päästettiin tuhon omaksi kaupunginhallituksen keskiviikkoisessa kokouksessa täysin vastoin Helsingin Sanomain, kokoomuksen, RKP:n ja Kimmo Helistön (vihr) tahtoa.

Lue Uutissirkuksesta myös:
Tämä juttu uudelleen ja sen seitsemän muuta Guggenheim-artikkeliamme

Pääkaupunkimme tuhoutumisesta muissa aviiseissa ja blogeissa:
HS 3.5.2012: Guggenheim haluaa yhä Helsinkiin
HS 3.5.2012: Helsinki ei tarvitse vierasta taidetta
HS 2.5.2012: Guggenheimin kaatuminen oli kallis voitto kuvataidevaikuttajille
Yle 2.5.2012: Helsingin kaupunginhallitus torppasi niukasti Guggenheimin
US 2.5.2012: Guggenheim-haave kaatui
Petteri Järvinen 2.5.2012: Hyvästi Guggenheim
Vesa Saarinen 2.5.2012: Guggenheimin kaatumisesta ja kokoomuksesta